· · ·  Suomeksi   ·  På Svenska   ·  In English  ·  Auf Deutsch ·  По-русски  · · ·     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot

Suomen metsät 2012: Kestävän hoidon ja
käytön linjaus ja ohjauskeinot

Sivukartta | Haku

Metsäkysymykset, kuten ilmastonmuutoksen metsävaikutukset tai puutavaran ja puutuotteiden kauppa ovat yhä enemmän kansainvälisiä, ja vaativat siksi kansainvälisiä keskusteluja ja sopimuksia.

Kansalliset metsäohjelmat ja muut metsiin liittyvät ohjelmat

Metsäohjelmilla on ollut Suomessa tärkeä merkitys sekä metsäpolitiikan välineenä että metsätalouden rahoituksen järjestämisessä jo yli 50 vuoden ajan. Ensimmäinen varsinainen metsäohjelma oli vuonna 1961 laadittu HKNL (Heikurainen-Kuusela- Linnamies-Nyyssönen) -ohjelma, jota seurasivat Teho-ohjelmat (1962 ja 1964), Mera-ohjelmat (1964, 1966, 1969), Metsä 2000 -ohjelma (1985) ja sen tarkistusohjelma (1992) sekä Metsätalouden ympäristöohjelma (1994). Sittemmin on alettu laatia kansallisia metsäohjelmia.

Uusin metsäohjelma on Suomen hallituksen hyväksymä Kansallinen metsäohjelma (KMO) 2015. Toimintaympäristön nopean muutoksen vuoksi KMO 2015 tarkistettiin ja hyväksyttiin uudelleen linjattuna toteuttavaksi hallituksen päätöksellä joulukuussa 2010. KMO 2015 tavoitteena on tukea metsäalan kehittämistä biotalouden edelläkävijäksi ja luoda toimintaympäristö, jossa metsiin ja puuhun pohjautuvat elinkeinot ovat kilpailukykyisiä ja kannattavia, samalla kun metsien monimuotoisuus ja muut ympäristöhyödyt on otettu huomioon.

Uusi ohjelma poikkeaa aiemmista erityisesti siinä, että kestävän metsätalouden turvaamisen eli metsäresurssien perustuotannon rinnalle on tuotu metsien tuotteet ja palvelut, joiden katsotaan biotalousyhteiskunnassa tarjoavan metsäsektorille suurimmat menestymisen mahdollisuudet. Kansallisen metsäohjelman valmistelu tehtiin erittäin laajan sidosryhmätyön ja eri sidosryhmien omien toimintastrategioiden perusteella. Tätä työtä on tukenut maa- ja metsätalousministeriön rahoittama metsäalan kehittymisen ennakointityö.

Kansallisen metsäohjelman ohella toteutetaan Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toteutusohjelmaa 2008–2016 (METSO-ohjelma). METSO-ohjelman tavoitteena on vakiinnuttaa metsien monimuotoisuuden suotuisa kehitys turvaamalla nykyistä paremmin metsäisille luontotyypeille ja uhanalaisille lajeille tärkeitä elinympäristöjä ja metsien rakennepiirteitä. Tavoitteeseen pyritään luomalla erityyppisiä, uusia metsien monimuotoisuutta ylläpitäviä alueita ja alueiden verkostoja sekä parantamalla nykyisten suojelualueiden monimuotoisuusarvoja. Uusien suojelukeinojen kehittämisen lähtökohtana on metsänomistajien vapaaehtoisuus, omistusoikeuden säilyminen ja taloudellisten arvojen täysimääräinen korvaaminen. Nykyistä toimintaohjelmaa edelsi METSO-ohjelman kokeiluvaihe 2002– 2007, jonka antamien myönteisten kokemusten perusteella ohjelmaa jatkettiin valtioneuvoston vuonna 2008 tekemällä periaatepäätöksellä.

Alueelliset metsäohjelmat ovat metsäkeskusalueiden metsäsektorin kehittämissuunnitelmia, joita tarkistetaan määrävälein kansallisen metsäohjelman linjausten mukaisesti. Alueellinen metsäohjelma sisältää tarpeet ja tavoitteet metsien kasvatukselle, hoidolle ja käytölle, metsiä hyödyntävälle yritystoiminnalle, metsien monikäytölle ja suojelulle. Siinä esitetään myös toimenpiteet ja rahoitus tavoitteisiin pääsemiseksi. Ne antavat siten kokonaisnäkemyksen Suomen metsäkeskusalueiden metsien ja metsätalouden tilasta ja kehittämistarpeista. Suomen metsäkeskuksen alueyksköt laativat ja tarkistavat ohjelmat yhteistyössä alueen metsänomistajien ja sidosryhmien kanssa. Viimeksi ohjelmat on tarkistettu 2011.

Työ- ja elinkeinoministeriön perustaman määräaikaisen Metsäalan strateginen ohjelman (MSO, ensimmäinen jakso 2009–2011, toinen jakso 2011–2015) keskeisenä tehtävänä on käynnistää ja toteuttaa metsäalan kilpailukykyä ja uudistumista edistäviä muutosprosesseja. Toinen ohjelman päätehtävistä on seurata ja ennakoida alan muutoksia ja koordinoida proaktiivisia toimenpiteitä toiminnan varmistamiseksi. Kolmantena päätehtävänä ohjelmalla on koordinoida eri hallinnonalojen ja sektoreiden yli meneviä toimenpiteitä. Osana metsäalan strategista ohjelmaa toteutetaan myös hallitusohjelmaan kirjattua kansallista puurakentamisen ohjelmaa ja puurakentamisen edistämistä EU:ssa. Ohjelman puitteissa on mm. käynnistetty uudelleen PuuSuomi-verkostohanke, jonka tavoitteena on vauhdittaa puutuotealan kehittämistä ja puurakentamista. Osa hankkeiden tavoitteista on yhteisiä Kansallisen metsäohjelma 2015 kanssa ja ne täydentävät toisiaan.

Uusiutuviin luonnonvaroihin perustuva biotalous on metsäsektorille uusi mahdollisuus. Metsäsektorin merkittävimmät lähivuosien kasvumahdollisuudet arvioidaan olevan bioenergiassa ja biopohjaisissa polttoaineissa sekä puutuotteissa ja puurakentamisessa. Tutkimuksen ja tuotekehityksen myötä voidaan lisätä mahdollisuuksia jalostaa metsää ja puuta arvokkaiksi lopputuotteiksi ja palveluiksi, kuten lääkeaineiksi, ravinnon lisäaineiksi, erilaisiksi nanokuitutuotteiksi sekä virkistys- ja hyvinvointipalveluiksi.

Muita metsiin liittyviä ja metsätalouteen suoraan vaikuttavia kansallisia ohjelmia ja strategioita ovat mm:

  • Kansallinen kestävän kehityksen strategia (2006)
  • Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma (2006–2016)
  • Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia (2008), ja siihen liittyvä valtioneuvoston tulevaisuusselvitys ilmasto- ja energiapolitiikasta (2009) sekä ns. uusiutuvan energian velvoitepaketti (2010)
  • Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia (2005), uusitaan 2011–2013
  • Kansallinen luonnonvarastrategia (2009), Sitra
  • Kansallinen vieraslajistrategia (2011)
  • Soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen

Linkkejä

 

 

  Updated: 13.03.2012 /MLier |  Photo: Erkki Oksanen, Metla, unless otherwise stated | Copyright Metla | Feedback