Oikeudelliset puitteet ja lainsäädäntö
Metsän hävittämiskielto on ollut suomalaisen metsälainsäädännön
perusajatuksena ensimmäisestä, vuoden 1886 metsälaista
lähtien. Viimeisin metsälainsäädännön kokonaisuudistus
toteutettiin 1990-luvun puolivälissä. Silloin uudistettiin käytännöllisesti
katsoen koko metsälainsäädäntö sekä luonnonsuojelulaki.
Metsälaissa (1997) puuntuotannon rinnalle nostettiin biologisen
monimuotoisuuden säilyttämisen vaatimus. Aiempi metsänparannuslaki
muutettiin laiksi kestävän metsätalouden
rahoituksesta. Perinteisten metsänhoitotöiden lisäksi valtion
rahoitusta voitiin ohjata metsien biologisen monimuotoisuuden
turvaamiseen, luonnonhoitotöihin ja metsäenergian korjuuseen.
Metsälainsäädännön uudistuksen tuloksena muutettiin
myös Metsähallitusta, metsäkeskuksia ja metsänhoitoyhdistyksiä
koskevia lakeja.
Toimintaympäristön muuttuessa metsälakiin on tehty muutoksia
2000-luvulla. Vuoden 2011 alusta metsälakiin sisällytettiin
perustuslaista johtuvia metsänomistajien oikeusturvaa koskevia
valtuussäännöksiä koskevia täydennyksiä ja täsmennyksiä,
sekä muutamia metsänuudistamiseen liittyviä asiasisällöllisiä
muutoksia ja teknisiä korjauksia. Vuoden 2012 aikana metsälaki
ja -asetus sekä metsänhoidon suositukset uudistetaan ja selkiytetään. Metsänomistajien metsien hoidolle asettamat tavoitteet
otetaan paremmin huomioon ja samalla lisätään metsänomistajien
päätösvaltaa. Metsälakiin ja -asetukseen sisältyvää
metsien käsittelyä koskevaa yksityiskohtaista säätelyä
myös vähennetään.
Vuoden 2012 alusta astuu voimaan laki Suomen metsäkeskuksen
metsätietojärjestelmästä. Lain tavoitteena on parantaa
metsätietojen hyödynnettävyyttä ottaen yhtä aikaa huomioon
tietojen julkisuusperiaate ja yksityisyyden suoja. Laissa säädetään
tietojärjestelmän käyttötarkoituksesta, tietosisällöistä, tietojen
käytöstä ja luovuttamisesta sivullisille sekä tietojen säilyttämisestä
ja poistamisesta.
Metsätalouden harjoittamiseen vaikuttavia säädöksiä ovat lisäksi
laki metsänviljelyaineiston kaupasta, laki metsän
hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta sekä laki ympäristövaikutusten
arviointimenettelystä. Vuoden 2012 aikana
Maa- ja metsätalousministeriö uudistaa metsän hyönteis- ja sienituhojen
torjuntaa koskevaa lainsäädäntöä sekä puutavaran mittauslakia ennen muuta energiaksi korjattavan puubiomassan osalta. Maankäyttö- ja
rakennuslaissa puolestaan säädellään muun muassa kaavoituksesta. Asema- ja yleiskaavoja laadittaessa sovitetaan yhteen
metsien eri käyttömuotoja alue- ja kuntatasolla. Euroopan unionin
vesipolitiikan puitedirektiivi (2000) yhtenäistää EU:n vesiensuojelua.
Vuonna 2004 hyväksyttyyn lakiin vesienhoidon
järjestämisestä sekä kolmeen vesilainsäädäntöä koskevaan
muuhun lakiin on sisällytetty vesipuitedirektiivissä edellytetyt
vesipolitiikan linjaukset Suomessa.
Työsuhteiden solmimista sekä työsuojelua ja -turvallisuutta ohjataan
lainsäädännöllisesti kattavasti. Metsätaloutta koskee
lisäksi erityislainsäädäntö, joka liittyy muun muassa puunkorjuutyöhön.
Linkkejä
|
