|
|
Suomen metsien tila on kohentunut viimeisten 20 vuoden aikana. Puuston määrä on lisääntynyt 40 vuoden kuluessa yli 40 %. Samanaikaisesti metsistä on voitu hakata ja käyttää puuta metsien nykyisen puuvaraston sisältämä puumäärä eli 2 200 miljoona kuutiometriä. |

|
Metsien monimuotoisuuden turvaamiseksi talousmetsissä on toteutettu luonnonhoitotoimia ja metsien suojelupinta-ala on kolminkertaistettu 35 vuoden aikana, joiden ansiosta tiettyjen metsälajien uhanalaistuminen
on pysähtynyt. |
|

|
Koska puuvarojen käyttö on selkeästi metsien vuotuista kasvua pienempi, Suomen metsät toimivat ns. hiilinieluna
sitoen ilmakehästä puustoon ja maahan hiiltä, jonka määrä vastaa noin puolta Suomen teollisuuden aiheuttamista vuotuisista hiilidioksidipäästöistä. |

|
Vuosien 2010 ja 2011 myrskytuhoja lukuun ottamatta laaja-alaisia metsätuhoja ei ole Suomessa esiintynyt viimeiseen 30 vuoteen. Ilmastonmuutoksen
arvioidaan lisäävän metsien kasvua, mutta samalla ilmaston ääri-ilmiöt lisääntynevät ja voivat aiheuttaa paikallisia tuhoja. |
|

|
Metsien ja niiden biopohjaisten tuotteiden ja ekosysteemipalvelujen arvioidaan muodostavan edelleen tärkeän elinkeinoperustan Suomen kansantaloudelle varauduttaessa ilmastonmuutoksen lieventämiseen ja hyvinvointipalvelujen tuottamiseen kansalaisille. |

|
Matalaenergisenä ja hiilineutraalina raaka-aineena puulla ennakoidaan olevan suuri kysyntä uusiutuvan metsäenergian tuotannossa, puurakentamisessa sekä uusissa biotalouden tuotteissa. Metsäsektorin osuus on bruttokansantuotteesta 5 % prosenttia, mutta voi nousta alueellisesti yli 10 %:iin. |