SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot

MetINFO - Puiden päivittäinen kasvu

Sivukartta | Haku

Tietoa metsien ja puiden kasvusta

Millaisia mitattavat kuuset ovat?

 

Hyytiälän koepaikka. Kuva Tapio Huttunen.
Kuusikoepuut on valittuvarttuneista kuusikoista. Punkaharjulla ja Hyy­tiä­lässä maapohja on rehevää käen­kaali-mustikka­tyypin moreeni­maata (OMT), Tammelassa mustikka­tyypin (MT) moreeni­maata. Kiva­lossa maaperä ei ole yhtä viljavaa: kuusikko kasvaa kivisellä moreeni­maalla, metsä­tyyppinä paksu­sam­mal­kuusikko (HMT).

Lisätietoa kasvuspaikkatyypeistä saa metsätyyppioppaasta.

Allaolevassa taulukossa on keskei­sim­mät tiedot puista, joiden kasvua seura­taan.

 

Paikkakunta Läpimitta, cm Pituus, m Elävän latvuksen
alaraja
, m
Ikä, v.
Punkaharju
kuusi
koivu

28,8
15,9

28,5
21,8

13,8
8,6

80
35
Tammela 25,4 22,6 5,9 70
Hyytiälä 22,8 22,2 8,3 75
Kivalo 18,5 14,5 3,3 80

 

Kuusikoiden syntyhistoria ei ole tiedossa. 1930-luvulla istuttaminen oli vähäistä, joten todennäköisesti ne ovat syntyneet luontaisesti. Punkaharjun koivikko on perustettu istuttamalla.

Punkaharjun kuusi on siis 80 vuodessa kasvanut läpimittaa 28,8 cm, Kivalon puu vain 18,5 cm. Pituuden suhteen ero on vielä selvempi.

On syytä huomata ettei erikokoisten puiden läpimitan kasvuja vertailemalla voida suoraan päätellä, kumpaanko niistä on kyseisenä kesänä kertynyt enemmän uutta puuainesta. Esimerkiksi Punkaharjun kuusi on selvästi kookkaampi kuin samanikäinen Kivalon koepuu. Tällöin rungon pinta-ala, jonka päälle uusia solukerroksia syntyy, on paljon suurempi. Siksi uuttaa puuainesta kertyy vuosittain huomattavasti enemmän, vaikka Punkaharjun kuusen viimeinen vuosirengas olisikin hieman ohuempi kuin Kivalon kuusella.

Paikkakunta Laji Tilavuus
Punkaharju koivu 0,205 m3
Punkaharju kuusi 0,980 m3
Tammela kuusi 0,590 m3
Hyytiälä kuusi 0,480 m3
Kivalo kuusi 0,195 m3
Tammelan seurantakuusi.
Kuva Tapio Huttunen
Päivitetty: 10.05.2012 /Jvoi  |  Kuvat Metla/Erkki Oksanen ellei toisin mainittu  |  Copyright Metla | Palaute