SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot

MetINFO - Puiden päivittäinen kasvu

Sivukartta | Haku
Tietoa metsien ja puiden
kasvusta

 

LISÄTIETOJA

pentti.niemisto@metla.fi
pekka.nojd@metla.fi

Puiden kasvu kesällä 2011


Lue tiedote alkaneesta kasvukaudesta ja uusista pantapuista

Punkaharjun koivumetsikkö.
Kuva Tapio Huttunen

Allaolevissa diagrammeissa kuvataan kuusen ja koivun päivittäistä läpimitan kasvua toukokuun alusta alkaen. Seurannassa olevat kuuset kasvavat varttuneissa kuusikoissa Tammelassa, Hyytiälässä, Punkaharjulla ja Kivalossa. Koivukoepuu on Punkaharjulta. Kuvissa näkyy myös samojen puiden kasvukehitys edellisenä vuonna.

Kuvat näyttävät puiden rinnankorkeusläpimitan muutoksen millimetreissä. Kasvu koostuu sekä uusien puusolujen syntymisestä että jo syntyneiden solujen suurenemisesta. Sateisen jakson alkaessa läpimitta kasvaa hyppäyksenomaisesti. Läpimitan lisäys selittyy osittain rungon sisältämän vesimäärän tilapäisellä lisäyksellä. Kyse ei siis ole yksinomaan uuden puuaineen muodostumisesta eli uusien solujen syntymisestä tai vanhojen koon suurenemisesta.

Ajankohtaista kasvusta siirry

Tammela, kuusi

Tammelan kuusen kasvukäyrä
Puun läpimitan muutos, mm

Puiden viikottainen kasvu

Ylös

Hyytiälä, kuusi

Hyytilän kuusen kasvukäyrä
Puun läpimitan muutos, mm

Puiden viikottainen kasvu

Ylös

 

Punkaharju, kuusi

Punkaharjun kuusen kasvukäyrät
Puun läpimitan muutos, mm

Puiden viikottainen kasvu

Ylös

 

Punkaharju, koivu

Punkaharjun koivun kasvukäyrät
Puun läpimitan muutos, mm

Puiden viikottainen kasvu

Ylös

 

Kivalo, kuusi

Kivalon kuusen kasvukäyrät
Puun läpimitan muutos, mm

Puiden viikottainen kasvu

 

Ylös

 

Ajankohtaista kasvusta

12.10.2011

Kesä 2011 on ollut hyvä kasvukausi kaikille puulajeille. Lämpöä ja kosteutta on riittänyt keväästä syksyyn. Useilla seurantakuusilla edellisen vuoden läpimitan kasvu ylitettiin jo heinäkuun puolivälissä. Puiden pituuskasvu päättyy heinäkuun alussa ja tänä vuonna paksuuskasvu loppui noin 10. elokuuta.Juurten kasvu jatkuu syksyyn saakka. Menneenä kesänä sateiden kuurottaisuus ja suuri alueellinen vaihtelu ovat voineet aiheuttaa kasvueroja, kun verrataan paikkakuntia tai saman puun kasvua perättäisinä vuosina.

FUTMON–ohjelman puitteissa samojen puiden kasvua on nyt seurattu kolme vuotta. Koko tämän ajan kasvukaudet ovat olleet tavanomaista lämpimämpiä ja lämpösumma on kasvanut vuosi vuodelta korkeammaksi. Lämpösumma oli vuonna 2011 koko maassa noin 30 % normaalia korkeampi. Myös kasvukauden sademäärä oli Pohjois-Suomea lukuunottamatta selvästi tavanomaista suurempi. Sen sijaan kasvukausi 2009 oli kuivahko lukuunottamatta itäisintä Suomea. Seurantapuiden kasvussa tämä näkyy siten, että vuodesta 2009 hyväkasvuisten kuusten paksuuskasvu lisääntyi Etelä- ja Keski-Suomessa ensin 25 % ja vuonna 2011 vielä 10 % lisää. Pohjois-Suomessa ja huonommin kasvavilla iäkkäillä kuusilla myös etelässä vuosien väliset erot olivat vielä selvästi suurempia.

Edellisten kasvukauden säät vaikuttavat kasvuun enemmän männyllä kuin kuusella. Tämä näkyy männyissä siten, että vuonna 2010 paksuuskasvu lisääntyi edellisestä vähemmän kuin kuusella, mutta vuoden 2011 kasvu oli 1,5-kertainen. Rauduskoivun kasvua on seurattu vain Punkaharjulla. Siellä kesä 2009 oli sateinen, mutta 2010 melko kuiva, joten koivun paksuuskasvu aleni 20 %. Myöskään vuosi 2011 ei tuonut siellä lisäystä koivun kasvuun.

Kevät 2011 samoin kuin koko kasvukausi oli kauttaaltaan tavallista lämpimämpi. Etelä-Suomen seurantakuusien läpimitta alkoikin kasvaa tavanomaista aikaisemmin, Hyytiälän ja Tammelan puilla jo toukokuun puolivälissä. Punkaharjulla kuusen kasvu käynnistyi hieman myöhemmin, koska ympäröivät järvet viilentävät kevään säätä. Rovaniemen Kivalossa seurantakuusten paksuuskasvu käynnistyi hellepäivien seurauksena 7. kesäkuuta. Kuusen paksuuskasvu oli hyvin vauhdikasta kesäkuun lopulle. Tämän jälkeen kasvu jatkoi hitaampana elokuulle saakka, ja läpimitta on vaihdellut sateista riippuen.

Kesäkuun alussa 2011 oli poikkeksellisen lämmin hellejakso. Se näkyi puiden tasaisen voimakkaana paksuuskasvuna, jonka jälkeen runsas sade 13. kesäkuuta sai aikaan kuusten äkillisen turpoamisen. Sen jälkeen kasvukäyrissä näkyy pouta- ja sadejaksojen aiheuttamaa tuntuvaa heilahtelua. Lämpimät säät ja ajoittaiset reippaat sateet ovat puille suotuisa yhdistelmä. Siksi kuuset kasvoivat hyvin heinäkuun lopulle saakka, jolloin kasvu hidastui. Paksuuskasvu päättyi elokuun 10. päivän tienoilla.

Vuonna 2011 koivun kasvu Punkaharjulla käynnistyi ripeästi toukokuun puolivälissä kuten edellisenäkin vuonna. Koivun kasvu alkaa, kun lehtien kehitys on ohittanut selvästi hiirenkorvavaiheen. Tämä puolestaan riippuu lämpötiloista vaatien muutaman kunnolla lämpimän päivän. Koko kasvukauden 2011 ajan seurantakoivujen kasvu eteni samaan tahtiin kuin vuotta aiemmin.

Kasvupannalla mitattavat puun rungon läpimitan muutokset eivät aiheudu pelkästään uusien solujen muodostumisesta. Rungot myös turpoilevat ja kutistuvat niiden sisältämän vesimäärän vaihdellessa. Poutapäivinä puut saattavat haihduttaa enemmän vettä kuin juuristo pystyy maasta ottamaan. Poutajakson jälkeisenä sadepäivänä rungon läpimitta sitten lisääntyy hyppäyksenomaisesti rungon vesipitoisuuden noustessa, mutta palautuu kosteuden vähentyessä. Tämä ilmiö on näkynyt kuusilla jopa 0,5 mm hyppäyksinä läpimitassa. Koivulla vaihtelua on vähemmän kuin havupuilla.

Puiden läpimitan vaihtelussa voidaan havaita myös vuorokausirytmiä. Suuren haihdutuksen johdosta rungot kutistuvat päivällä hieman. Yöllä haihdutuksen vähetessä rungot taas turpoavat. Kuusella tämäkin vaihtelu on suurempaa kuin koivulla.

 

Ylös

Päivitetty: 09.06.2011 /SaMe | Copyright Metla | Palaute