Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot

MetINFO - Puiden päivittäinen kasvu

Sivukartta | Haku

Tietoa metsien ja puiden kasvusta

Puiden kasvu kesällä 2016

Allaolevissa diagrammeissa kuvataan kuusen ja koivun päivittäistä läpimitan kasvua toukokuun alusta alkaen. Seurannassa olevat kuuset kasvavat varttuneissa kuusikoissa Tammelassa, Hyytiälässä, Punkaharjulla ja Kivalossa. Koivukoepuu on Punkaharjulta. Kuvissa näkyy myös samojen puiden kasvukehitys edellisenä vuonna.

Kuvat näyttävät puiden rinnankorkeusläpimitan muutoksen millimetreissä. Kasvu koostuu sekä uusien puusolujen syntymisestä että jo syntyneiden solujen suurenemisesta. Sateisen jakson alkaessa läpimitta kasvaa hyppäyksenomaisesti. Läpimitan lisäys selittyy osittain rungon sisältämän vesimäärän tilapäisellä lisäyksellä. Kyse ei siis ole yksinomaan uuden puuaineen muodostumisesta eli uusien solujen syntymisestä tai vanhojen koon suurenemisesta.

Ajankohtaista kasvusta

Klikkaa paikannimeä vaihtaaksesi kuvaajaa

Tammela
kuusi
Hyytiälä
kuusi
Punkaharju
kuusi
Punkaharju
koivu
Kivalo
kuusi

Puun läpimitan muutos, mm

Puiden viikottainen kasvu →

Ajankohtaista kasvusta

16.8.2016

Puiden kasvukausi lähti liikkeelle normaalia aikaisemmin. Maaliskuu oli koko maassa Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan noin asteen verran viime vuotta viileämpi, mutta huhtikuu oli yhtä lämmin, Itä-Suomessa jopa lämpimämpi. Molemmat keväät olivat kuitenkin selvästi pitkän ajan keskiarvoja lämpimämpiä.

Kasvukausi alkoi ripeästi.Toukokuun alkupuoli oli sateeton ja lämmin. Kuun puolivälissä satoi runsaasti Itä-Suomea lukuunottamatta, jonka jälkeen säät taas lämpenivät, paikoin hellelukemiin. Kuusten läpimitan kasvu Etelä- ja Keski-Suomessa käynnistyi ennen toukokuun puoliväliä. Samaan aikaan runsaat sateet aiheuttivat rungon äkillistä turpoamista, mutta kuuset myös kasvoivat aidosti, koska runkojen kutistuessa sateen jälkeen läpimitat eivät palautuneet enää ennalleen. Toukokuun loppupuolella säät olivat poikkeuksellisen lämpimät ja kuusten paksuuskasvu suurempi kuin muina vuosina koko vuosikymmenellä, jopa kaksinkertainen viime vuoteen verrattuna. Myös Lapissa kuusi aloitti paksuuskasvunsa poikkeuksellisen aikaisin touko-kesäkuun vaihteessa ja ohitti koko viime kesänä kertyneen kasvun jo heinäkuun alussa.

Punkaharjun koivun paksuuskasvu käynnistyi toukokuun ensimmäisen viikon jälkeen ja jatkui poikkeuksellisen voimakkaana siten, että kesäkuun alussa se on jopa kolminkertainen viime vuoden vastaavaavan aikaan verrattuna, jolloin toukokuu oli viileä ja sateinen.Viileän kesäkuun aikana sekä koivun että kuusten läpimitan kasvu palautui lähelle normaalia. Heinkuussa säiden lämmetessä etenkin koivun, mutta myös kuusen läpimitan kasvu Itä- ja Pohjois-Suomessa on päätynyt 0,5-1.0 mm viime vuoden kasvua suuremmaksi. Sen sijaan Pirkanmaan Hyytiälässä kuusen kasvu on jäänyt selvästi jälkeen viimevuotisesta ja Uudenmaan Tammelassa ollaan tasoissa.Lämmin ja erittäin sateinen heinäkuun alku näkyy voimakkaana kasvupyrähdyksenä Punkaharjun kuusella ja koivulla. Viileän ja sateisen elokuun alkupuoliskon aikana eivä puut ole enää kasvaneet paksuutta.

Kasvupannalla mitattavat puun rungon läpimitan muutokset eivät aiheudu pelkästään uusien solujen muodostumisesta. Rungot myös turpoilevat ja kutistuvat niiden sisältämän vesimäärän vaihdellessa. Poutapäivinä puut saattavat haihduttaa enemmän vettä kuin juuristo pystyy maasta ottamaan. Poutajakson jälkeisenä sadepäivänä rungon läpimitta sitten lisääntyy hyppäyksenomaisesti rungon vesipitoisuuden noustessa, mutta palautuu kosteuden vähentyessä. Tämä ilmiö on näkynyt kuusilla yli 0,5 mm äkillisinä hyppäyksinä läpimitassa. Koivun läpimittaan säät eivät vaikuta yhtä paljon kuin havupuilla ja myös vuorokautinen vaihtelu on koivulla vähäisempää.

 

Ylös

Päivitetty: 30.05.2016 /Jvoi  |  Kuva: Tapio Huttunen   |  Copyright Metla | Palaute