 Puiden kasvu kesällä 2012
→ Lue tiedote alkaneesta kasvukaudesta ja pantapuista
Allaolevissa diagrammeissa kuvataan kuusen ja koivun päivittäistä läpimitan kasvua toukokuun alusta alkaen. Seurannassa olevat kuuset kasvavat varttuneissa kuusikoissa Tammelassa, Hyytiälässä, Punkaharjulla ja Kivalossa. Koivukoepuu on Punkaharjulta. Kuvissa näkyy myös samojen puiden kasvukehitys edellisenä vuonna.
Kuvat näyttävät puiden rinnankorkeusläpimitan muutoksen millimetreissä. Kasvu koostuu sekä uusien puusolujen syntymisestä että jo syntyneiden solujen suurenemisesta. Sateisen jakson alkaessa läpimitta kasvaa hyppäyksenomaisesti. Läpimitan lisäys selittyy osittain rungon sisältämän vesimäärän tilapäisellä lisäyksellä. Kyse ei siis ole yksinomaan uuden puuaineen muodostumisesta eli uusien solujen syntymisestä tai vanhojen koon suurenemisesta.
Ajankohtaista kasvusta ↓
Puun läpimitan muutos, mm
Puiden viikottainen kasvu →
Ajankohtaista kasvusta
04.09.2012
Puiden paksuuskasvu oli tasaista kesäkuun alusta heinäkuun puoliväliin, jonka
jälkeen se hidastui ja päättyi kuusella elokuulle tultaessa, koivulla noin viikkoa
myöhemmin. Kasvukausi 2012 oli kuusella lähes yhtä hyvä kuin viime vuosi,
koivulla Itä-Suomessa jopa parempi. Tämä kasvukausi on ollut viileämpi ja
sateisempi kuin edelliset kesät. Kuusen paksuuskasvu käynnistyi Etelä-Suomessa
toukokuun 22-23. päivän tienoilla. Ajankohta oli noin viikkoa myöhempi kuin
kahtena edeltävänä keväänä. Sen sijaan koivun kasvu Punkaharjulla alkoi
tokokuun puolivälissä. Kesän alku oli viileä, joten kasvu eteni aluksi
hitaammin kuin viime vuonna. Pohjois-Suomessa kuusen kasvu alkoi 6. kesäkuuta.
Vuorokauden keskilämpötila keväällä 2012 on noudattanut vuosien 1981-2010 keskiarvoja,
joten puiden kasvun alku on normaalissa aikataulussaan. Vuosina 2010 ja 2011 puiden
aikainen kasvuunlähtö johtui ennen toukokuun puoltaväliä osuneista lämpimistä jaksoista,
jolloin päivälämpötilat kohosivat monin paikoin +25°C hellerajan yläpuolelle.
Tämän kevään lämpimin jakso oli 17-25. toukokuuta, mutta silloinkin hellerajalle
yllettiin vain satunnaisesti. Kaakkois-Suomi on ollut muuta maata lämpimämpi,
mikä voi selittää koivun hyvän kasvun ja aikaisen alkamisen Punkaharjulla.
Kuusi on kasvanut siellä samaa tahtia kuin viime vuonna.
Kasvupannalla mitattavat puun rungon läpimitan muutokset eivät aiheudu pelkästään
uusien solujen muodostumisesta. Rungot myös turpoilevat ja kutistuvat niiden sisältämän
vesimäärän vaihdellessa. Poutapäivinä puut saattavat haihduttaa enemmän vettä kuin
juuristo pystyy maasta ottamaan. Poutajakson jälkeisenä sadepäivänä rungon läpimitta
sitten lisääntyy hyppäyksenomaisesti rungon vesipitoisuuden noustessa, mutta palautuu
kosteuden vähentyessä. Tämä ilmiö on näkynyt kuusilla jopa 0,5 mm hyppäyksinä läpimitassa.
Koivulla vaihtelua on vähemmän kuin havupuilla. Keväällä 2012 tällaiset sadejaksot olivat
5-6. ja 10-11. sekä 16-17. toukokuuta. Kasvun alettua vastaava turpoaminen tapahtui
kesäkuun 2-3. ja 17-20. sekä 24-26. päivinä. Myös heinäkuun puolivälistä eteenpäin
vuorotelleet sade- ja poutajaksot näkyvät vaihteluna puiden läpimitassa.
Puiden läpimitan vaihtelussa voidaan havaita myös vuorokausirytmiä.
Suuren haihdutuksen johdosta rungot kutistuvat päivällä hieman.
Yöllä haihdutuksen vähetessä rungot taas turpoavat.
Kuusella tämäkin vaihtelu on suurempaa kuin koivulla.
↑ Ylös |
