Kuva: Metla/Erkki Oksanen

Metsät vaikuttavat vesistöjen veden laatuun. Luonnontilaisilta metsä- ja suoalueilta vesistöihin kulkeutuvia ainevirtoja kutsutaan taustakuormaksi. Täysin luonnontilaisia valuma-alueita ei Suomessa kuitenkaan ole, sillä ihmistoiminta vaikut­taa ainakin laskeumaan ja sitä kautta vesistöihin valuvan veden laatuun. Metsissä tehtävät toimenpiteet kuten päätehakkuut, maanmuokkaukset, lannoitukset ja ojitukset lisäävät vesistöihin tulevaa kuormitusta. Tutkimuslaitosten ja yksityismetsätalouden organisaatioiden yhteistyönä kehitet­tiin metsätalousmaalta tulevaan luonnon taustakuormaan ja eri metsätaloustoimenpiteiden aiheuttamaan kuormituksen lisäykseen perustuva typpi-, fosfori- ja kiintoainekuormituksen laskentamenetelmä, KALLE.

Laskentamenetelmän kuvauksen yhteydessä esitetään perusteluineen käytettävissä oleviin tutkimustuloksiin perustuvat taustakuormitusluvut ja kivennäis- ja turvemaiden metsänuudistamisen ja lannoituksen sekä turvemaiden kunnostusojituksen ominaiskuormitusluvut. Ominaiskuormitusluvut on tuotettu olettaen, että vesiensuojelusta on huolehdittu uudistamishakkuiden yhteydessä jättämällä suojakaistoja vesistöjen varteen ja kunnostusojituksissa tekemällä laskeutusaltaita. Laskentamenetelmä ottaa huomioon toimenpiteiden pitkän vaikutusajan. KALLE-laskentamenetelmä on kehitetty valtakunnallisia, vesistöalueryhmittäisiä ja vesienhoitoalueittaisia laskelmia varten. Julkaisussa esimerkkeinä esitellään KALLE-laskentamenetelmällä tuotetut valtakunnalliset ja vesienhoitoalueittaiset metsätalousmaan taustakuormitusarviot ja eri metsätaloustoimenpiteiden aiheuttamat vesistökuormitusarviot.

Avainsanat: fosfori, kiintoaine, laskentamenetelmä, metsätalous, taustakuorma, typpi, vesistövaikutus