Metsänjalostuksen tulokset - Jalostushyödyt

[ Mänty | Kuusi | Koivu ]

	Kuva: Metla/Risto Hagqvist

Metsäpuiden pitkästä kiertoajasta johtuen niiden jalostus on muuhun kasvinjalostukseen verrattuna aikaavievää. Suomessa pääpuulajeilla männyllä ja kuusella on menossa siirtymävaihe ensimmäisestä jalostussyklistä eli sukupolvesta toiseen. Muuallakaan maailmassa jalostusohjelmat eivät ole juuri edenneet kolmatta sukupolvea pidemmälle.

Kokemukset viljakasvien jalostuksesta osoittavat, että valintajalostus tuottaa tulosta hyvin pitkään, vaikka edistys sukupolvea kohti olisi vähäistä. Esimerkiksi maissin tärkkelys- ja öljypitoisuuden muuttamiseen pyrkivissä kokeissa valinnan on todettu johtaneen jatkuviin tasaisiin muutoksiin yli 80 sukupolven ajan perinnöllisen muuntelun ehtymättä, vaikka muutokset alusta pitäen ovat olleet muutaman prosentin luokkaa sukupolvea kohti.

Nykyiset arviot ensimmäisen valintakierroksen jalostushyödyistä ovat pääosin alustavia ja perustuvat 10–30 vuoden ikäisiin ensimmäisen polven jälkeläiskokeisiin, joihin on jalostettujen erien lisäksi istutettu vertailuaineistoksi luonnonmetsiä edustavia koe-eriä.

Mänty

Männyn jalostushyötyjä on selvitetty Metlan kenttäkokeissa, joissa on vertailtu metsikkösiemenestä, siemenviljelyssiemenestä ja pluspuiden risteytyssiemenestä kasvaneita puita samoilla kasvupaikoilla. Mittaustuloksia on saatu vasta melko nuorista, 10–20 vuoden ikäisistä koeviljelyksistä. Siemenerien välillä on kuitenkin jo nähtävissä selviä eroja niin kasvunopeudessa kuin laadussakin.

Männyn siemenviljelysjälkeläisillä rungon tilavuuskasvu on keskimäärin noin 20 % parempi kuin metsikköerillä. Tämä tulos on saatu vapaapölytyksen tuloksena syntyneillä siemenerillä, joissa siemenviljelyksen taustapölytyksen jalostusastetta alentava vaikutus on jo mukana. Myös elinvoimaisuus ja elävyys ovat siemenviljelyssiemenellä jonkin verran metsikkösiementä parempia.

Uudemmista 1½ -polven valiosiemenviljelyksistä on saatu ensimmäiset siemensadot vasta vuonna 2007, joten niitä koskevia koetuloksia ei ole vielä saatavilla. Uuden polven viljelysten jalostushyödyistä voidaan kuitenkin vetää alustavia johtopäätöksiä nykyisistä varttuneista jalosteiden vertailukokeista saatujen tulosten perusteella. Niissä fenotyyppisesti valittujen pluspuiden risteytyserät ovat kokeissa olleet tilavuuskasvultaan keskimäärin 30 % metsikköeriä parempia. Tämän perusteella voidaan alustavasti arvioida, että uudemmilta 1½ -polven valiosiemenviljelyksiltä kerätty siemen tuottaisi runkopuun kasvunopeudessa noin 25% (20–30%) jalostushyödyn. Nuorissa l. täysin taustapölyttyneissä siemenviljelyksissä hyöty tulee todennäköisesti jäämään 20–25 % välille. Valiosiemenviljelyksen oman siitepölytuotannon lisääntyessä jalostushyöty noussee 25–30 %:n välille.

Jalostuksen vaikutus rungon laatuominaisuuksiin on yhtä selvä. Metsänjalostuskokeissa puille annetaan yleisarvosana (1–10), johon vaikuttavat puun koko, oksien paksuus, oksien kulma rukoon nähden sekä yleinen elinvoimaisuus ja kasvumuoto. Kolmeen parhaaseen luokkaan (8–­10) kuuluu yleensä vain pluspuiden jälkeläisiä, kun taas heikoimmissa luokissa (1–3) metsikkösiemenerien yliedustus on huomattava. Suhteellinen oksanpaksuus (oksan paksuus suhteessa rungon läpimittaan) on siemenviljelysjälkeläisillä noin 10 % ja pluspuiden risteytysjälkeläisillä noin 20% pienempi (parempi) kuin metsikköerillä.

Männyllä kuten muillakin pääpuulajeilla siemenviljelyssiemenen käyttöön liittyy jalostushyötyjen ohella erittäin selviä siemenfysiologisia (ei-geneettisiä) etuja: siemenviljelysten edullisissa kasvuolosuhteissa kehittynyt siemen on kookasta ja hyvin itävää.

Kuva: Marja-Leena Annala

Männyllä jalostuksen tulokset näkyvät parhaiten rungon laatuominaisuuksien paranemisena.
Jalostustyössä on kiinnitetty erityistä huomiota suorarunkoisuuteen, hieno-oksaisuuteen ja
suoraan oksakulmaan. Kuvassa männyn pluspuiden risteytysjälkeläisiä Rengon
näytealalla nro 1553/99.

Kuusi

Kuusen siemenviljelysten jalostushyödyistä ei jälkeläiskokeiden nuoruuden ja vähäisyyden takia ole vielä voitu tehdä vastaavia selvityksiä kuin männyllä. On mahdollista, etteivät tulokset yllä kuusella ensimmäisessä sukupolvessa männyn tasolle, koska fenotyyppinen pluspuuvalinta luonnonkuusikoissa ei ilmeisesti ole voinut olla yhtä tehokasta kuin yleensä niitä iältään tasarakenteisimmissa männiköissä. Kuusen siemenviljelysaineiston pituuskasvun on kuitenkin todettu olevan Pohjois-Suomessa 10 % parempi kuin metsikköerillä.

Kuusella siemenviljelyssiemenen tuotannon rinnalle voi nopeastikin kehittyä myös kasvullista lisäystä hyväksikäyttävää taimituotantoa. Tällöin käytäntöön siirrettävissä olevat jalostushyödyt muodostuisivat heti huomattavasti suuremmiksi.

Koivu

Rauduskoivulla, jolla jalostus on edennyt mäntyä ja kuusta pidemmälle, on koe-olosuhteissa mitattu 20–26 %:n luokkaa olevia lisäyksiä puuntuotoksessa (rungon tilavuuskasvussa). Myös monissa muissa, erityisesti vaneriteollisuuden kannalta tärkeissä rungon ulkoisissa laatuominaisuuksissa on havaittu selvää paranemista, ominaisuudesta riippuen noin 15 %:iin asti.

Tällä hetkellä koivulla voidaan pääpuulajeista helpoimmin harjoittaa myös kahden kloonin risteytyssiemenviljelyä, mikä tarjoaa perinteistä siemenviljelyä paljon tehokkaammat mahdollisuudet huippuyksilöiden suvulliseen massatuotantoon.