Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot
Metla » Metinfo » Metsänjalostus » Tulokset

MetINFO - Metsänjalostus

Sivukartta | Haku

Kanava tutkittuun metsätietoon ja asiantuntijapalveluihin

 

Metsänjalostuksen tulokset - Jalostushyödyt

Mänty | Kuusi | Koivu ]

Metsäpuiden pitkästä kiertoajasta johtuen niiden jalostus on muuhun kasvinjalostukseen verrattuna aikaavievää. Suomessa pääpuulajeilla männyllä ja kuusella on vasta siirrytty ensimmäisestä jalostussyklistä eli sukupolvesta toiseen. Muuallakaan maailmassa jalostusohjelmat eivät ole juuri edenneet kolmatta sukupolvea pidemmälle. Pääosa metsänviljelyssä käytettävässä siemen- ja taimiaineistosta on kuitenkin Suomessakin jalostettua, ts. tuotettu siemenviljelyksillä, jonne on varttamalla monistettu luonnosta valittujen kasvultaan ja laadultaan erinomaisten ns. pluspuiden perimä.

Mänty

Männyn jalostushyötyjä on selvitetty kenttäkokeissa, joissa on vertailtu metsikkö-ja siemenviljelysiemenestä kasvaneita puita samoilla kasvupaikoilla. Mittaus­tulok­set ovat nuorista, 10–25 vuoden ikäisistä koe­vilje­lyk­sistä. Siemenerien välillä on kuitenkin jo tällä iällä nähtävissä selviä eroja niin kasvunopeudessa kuin laadussakin.

Männyn 1. polven siemenviljelysjälkeläisillä rungon tilavuuskasvu on nuorissa viljelykokeissa ollut 15-20 % parempi kuin metsikköerillä. Tulos on mitattu siemen­viljelyksellä vapaasti pölyttyneestä siemeneristä, ja niissä on siten mukana taustapölytyksen jalostusastetta alentava vaikutus. Metsikkötason kasvumallien avulla on arvioitu, että nuorella iällä mitattu kasvun parannus vastaa noin 10-15% lisäystä vuotuisessa keski­tuotok­sessa ja metsikön kiertoajan lyhenemistä 5-10 vuodella kasvupaikasta ja viljelytavasta riippuen.

Uusien ns. 1.5-polven valiosiemenviljelysten kantapuut on valittu jälkeläiskokeiden antamien tulosten perus­teella. Niiltä kerätty siemen tuottaakin 1. polven siemenviljelyssiemeneen verrattuna selvästi enemmän jalostushyötyä. Valiosiemenen antama, vuotuisena keskikasvun lisäyksenä mitattu jalostusparannus on 25-30% ja kiertoajan lyheneminen 10-20 vuotta. Tämä hyöty saavutetaan siinä vaiheessa, kun valio­siemen­vilje­lyksen oma siitepölytuotanto on noin 50% koko pölytyksestä.

Jalostuksen vaikutus rungon laatuominaisuuksiin on myös selvä. Metsänjalostuskokeissa puille annetaan yleisarvosana (1–10), johon vaikuttavat puun koko, oksien paksuus, oksien kulma rukoon nähden sekä yleinen elinvoimaisuus ja kasvumuoto. Kolmeen parhaaseen luokkaan (8–10) kuuluu yleensä vain pluspuiden jälkeläisiä, kun taas heikoimmissa luokissa (1–3) metsikkösiemenerien yliedustus on huomattava. Suhteellinen oksanpaksuus (oksan paksuus järeydeltään saman kokoissa rungoissa) on siemenviljelysjälkeläisillä noin 10 % pienempi (parempi) kuin metsikköerillä.

Männyllä kuten muillakin pääpuulajeilla siemenviljelyssiemenen käyttöön liittyy jalostushyötyjen ohella erittäin selviä siemenfysiologisia (ei-geneettisiä) etuja: siemenviljelysten edullisissa kasvuolosuhteissa kehittynyt siemen on kookasta ja hyvin itävää.

Männyllä jalostuksen tulokset näkyvät maastossa parhaiten rungon laatuominaisuuksien paranemisena. Jalostustyössä on kiinnitetty erityistä huomiota suorarunkoisuuteen, hieno-oksaisuuteen ja suoraan oksakulmaan. 25-vuotiaassa männyn kenttäkokeessa Lopella on kahteen koeruutuun istutettu metsikkösiemenestä kasvatettuja mäntyjä (ylempi kuva) ja plusmäntyjen risteytysjälkeläisiä (alempi kuva). Valokuvat Matti Haapanen.

 

Kuusi

Kuusen siemenviljelysten jalostushyödyistä ei kenttäkokeiden nuoruuden ja vähäisyyden takia ole vielä voitu tehdä vastaavia päätelmiä kuin männyllä. On mahdollista, etteivät tulokset yllä kuusella ensimmäisessä sukupolvessa männyn tasolle, koska pluspuiden valinta luonnonkuusikoissa ei ilmeisesti ole voinut olla yhtä tehokasta kuin yleensä niitä iältään tasarakenteisimmissa männiköissä. Kuusen siemenviljelysaineiston pituuskasvu on kuitenkin mitattu Pohjois-Suomessa noin 10 % paremmaksi kuin metsikköerillä, mikä vastaa männyllä saatuja tuloksia.

Kuusella siemenviljelyssiemenen rinnalle Luonnonvarakeskuksessa kehitetään parhaillaan kasvullista lisäystä hyväksikäyttävää taimituotantoa. Käytäntöön siirrettävissä olevat jalostushyödyt muodostuisivat kasvullisessa lisäyksessä selvästi suuremmiksi kuin siemenviljelyssä.

Koivu

Rauduskoivulla, jolla jalostus on edennyt mäntyä ja kuusta pidemmälle, on koe-olosuhteissa mitattu 20–26 %:n luokkaa olevia lisäyksiä puuntuotoksessa (rungon tilavuuskasvussa). Myös monissa muissa, erityisesti vaneriteollisuuden kannalta tärkeissä rungon ulkoisissa laatuominaisuuksissa on havaittu selvää paranemista.

Koivun siemenviljelykset on perustettu muovihuoneisiin, ja niiden avulla kenttäkokeissa parhaiten menestyneet risteytysperheet siirretään sellaisenaan käytännön metsänviljelyyn. Menetelmä tarjoaa perinteistä siemenviljelyä paljon tehokkaammat mahdollisuudet huippuyksilöiden suvulliseen massatuotantoon.

22-vuotiaassa kenttäkokeessa Pieksämäellä vertaillaan samanikäisiä rauduskoivun pluspuiden jälkeläisiä (oikealla) saman ikäisiin metsikkösiemenestä kasvatettuihin puihin (vasemmalla). Keskellä koivunjalostaja Risto Hagqvist. Valokuva Matti Haapanen.

 

Päivitetty: 23.01.2015 /KPB | Copyright Metla | Palaute