Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot
Metla » Metinfo » Metsänjalostus » Sanastoa

MetINFO - Metsänjalostus

Sivukartta | Haku

Kanava tutkittuun metsätietoon ja asiantuntijapalveluihin

Jalostussanastoa

1½ -polven siemenviljelys

valiosiemenviljelys, jossa siementä tuottavat jälkeläistestauksessa parhaiten menestyneiden pluspuiden kloonit

alkuperä

Maantieteellinen paikka tai alue, jonka luontaisesta esiintymästä jalostusaineisto tai metsänviljelyaineisto on peräisin

biotekniikka

eliöiden, solujen, solujen osien tai solussa esiintyvien molekyylien toimintojen hyödyntämiseen perustuva tekniikka

ehdokaspopulaatio

puujoukko, joka koostuu saman sukupolven uudistamispopulaatiosta fenotyyppisesti valituista parhaista yksilöistä, ehdokkaista.

ensimmäisen polven siemenviljelys

siemenviljelys, jossa siementä tuottavat hyvien ulkoisten ominaisuuksien perusteella valittujen pluspuiden kloonit

fenotyyppi

ilmiasu, yksilön silmin havaittavissa olevat ominaisuudet, perinnöllisten tekijöiden ja ympäristövaikutusten yhteistulos

genotyyppi

perusasu, yksilön rakenne ilmaistuna kulloinkin tutkimuksen kohteena olevien geenien avulla

jalostusaineisto

kaikenlainen biologinen aineisto, joka on valittu jalostuksessa käytettäväksi, aluksi luonnonmetsistä, myöhemmin jälkeläiskokeiden tai muun testauksen avulla.

jalostusarvo

yksilön geenien keskimääräinen vaikutus, josta jälkeläinen saa puolet; jalostusarvo lasketaan siten yksilön jälkeläisten kaksinkertaisena poikkeamana populaation keskiarvosta

jalostushyöty

valinnalla saavutettu ominaisuuden arvojen keskimääräinen muutos

jalostuspopulaatio

ne ehdokkaat, jotka pääsääntöisesti jälkeläistestauksen kautta valitaan tuottamaan seuraavan sukupolven uudistamispopulaatio

jalostusykli

testauksesta, valinnasta ja risteyttämisestä koostuva, jokaisessa sukupolvessa yhden kerran toistettava toimenpideketju

jalostusvyöhyke

ekologisilta tekijöiltään suhteellisen yhtenäinen maantieteellisesti rajattu alue, jonka puitteissa voidaan mm. perustaa jalostuspopulaatio

jälkeläiskasvatus

vaihe, jossa jalostuspopulaation uudistamisristeytyksistä syntyneitä yksilöitä kasvatetaan muutamia vuosia olosuhteissa, jotka mahdollistavat tehokkaan eteenpäin valinnan fenotyypiltään parhaiden ehdokkaiden löytämiseksi

jälkeläistestaus

menetelmä, jolla tähdätään ehdokkaiden jalostusarvojen selvittämiseen ja taaksepäin valintaan vertailemalla keskenään ehdokkaiden kenttäkokeissa kasvavia siemenjälkeläisiä

jälkeläiskoe

koeviljelys, jonka tarkoituksena on selvittää yksilöiden välisiä geneettisiä eroja niiden jälkeläisiä vertailemalla

kantapuu

geneettistä tutkimusta tai jalostusta varten valittu, maastoon merkitty ja metsägeneettiseen rekisteriin luetteloitu puu

kasvullinen lisäys

perimältään identtisten kasviyksilöiden tuottaminen ilman sukusolujen avulla tapahtuvaa lisääntymistä

kenttäkoe

maastoon perustettu pitkäaikainen koeviljelys, jota hoidetaan tavallisen metsänviljelyksen tapaan

klooni

tietystä yksilöstä kasvullisesti (pistokaslisäys, mikrolisäys, varttaminen, juuri- ja kantovesat) lisätty tai lisääntynyt yksilö tai joukko geneettisesti identtisiä yksilöitä

kloonitestaus

menetelmä, jolla tähdätään ehdokkaiden jalostusarvojen selvittämiseen vertailemalla ehdokkaiden kenttäkokeissa kasvavia kasvullisesti lisättyjä jälkeläisiä

koe-erä

kokeessa kasvava risteytysjälkeläistö, vapaapölytysjälkeläistö tai kasvullisesti lisätty klooni

koeviljelys

yleisnimitys kokeelle

kohdealue

ekologisilta tekijöiltään suhteellisen yhtenäinen alue, jonka puitteissa voidaan mm. perustaa jalostuspopulaatio

kryopreservaatio

syväjäädytyssäilytys

lisäyspopulaatio

ne jalostusaineiston yksilöt, joita hyödynnetään metsänviljelyaineistojen massatuotannossa

lohko

kokeen osa-alue, jossa kaikki koe-erät esiintyvät yleensä kerran; lohko pyritään rajaamaan siten, että ympäristövaihtelu lohkon sisällä jäisi mahdollisimman pieneksi

lähtöisyysalue

maantieteellisesti määritelty alue, jolla tietyn puulajin yksilöt ovat perinnöllisiltä tai ulkoisilta ominaisuuksiltaan riittävän samankaltaisia, jotta siellä olevista metsiköistä kerätyt kävyt tai siemennorkot voidaan karistaa yhtenä eränä

mikrolisäys

kasvullisen lisäyksen menetelmä, jossa uusia kasviyksilöitä tuotetaan kantayksilön osasista solukkoviljelyn avulla

molekyylimarkkeri

DNA:n emäsjärjestys (tai isoentsyymin aminohappojärjestys), jossa yksilöiden välillä on riittävä ero, jotta sen periytymistä sukulinjassa ja/tai erilaisissa soluissa voidaan jäljittää

perhe

tietyn emo- ja isäpuun ja niiden risteytyksessä syntyneiden jälkeläisten muodostama joukko

periytymisaste eli heritabiliteetti

lukuarvo, joka ilmentää, miten suuri suhteellinen osuus ominaisuudessa havaittavasta vaihtelusta on perintötekijöiden aiheuttamaa

pistokas

emokasvista otettu oksan pala, joka juurrutetaan sopivassa kasvualustassa ja kasvatetaan taimeksi

pluspuu

luonnosta hyvän fenotyyppinsä perusteella jalostukseen valittu kantapuu; ensimmäisen polven ehdokas

rekombinaatio

suvullisessa lisääntymisessä tapahtuva perintötekijöiden uudelleenjärjestyminen

risteytysjälkeläistö

tunnettujen puuyksilöiden risteytyksillä aikaansaatu jälkeläisten joukko

siemenkeräysmetsikkö

ulkoisten ominaisuuksien perusteella siementuotantoon valittu ja rekisteröity metsikkö

siemenviljelys

siementen tuottamista varten perustettu viljelys

solukkoviljely

kasvusolukon kasvattaminen laboratorio-olosuhteissa keinotekoisella kasvualustalla

somaattinen embryogeneesi

kasvialkioiden tuottaminen muista kuin sukusolulinjan soluista

standardimetsikkö

metsikkö, joka on valittu edustamaan kasvunsa ja laatunsa puolesta maantieteeellisen alueen tyypillistä metsikköä, käytetään vertailuerinä metsänjalostuksen kokeissa

taustapölytys

ympäröivistä metsiköistä siemenviljelykselle leviävä siitepöly

testaustarhakoe

noin 10-15 vuotta kestävä, tiheään istutettu (5000-15000 kpl/ha) koeviljelys, joka perustetaan huolellisesti valmistellulle ja mahdollisimman homogeeniselle metsä- tai peltomaalle ja jota hoidetaan intensiivisemmin kuin kenttäkoetta

uudistamiskoe

koeviljelys, jossa suoritetaan fenotyyppistä eteenpäin valintaa perheiden sisällä seuraavan polven ehdokkaiden valitsemiseksi

uudistamispopulaatio

jalostuspopulaation puiden risteytyksistä syntynyt jälkeläisaineisto

valiosiemenviljelys

siemenviljelys, jossa siemeniä tuottavat jälkeläistestauksessa parhaiten menestyneet kloonit, ns. 1½ -polven siemenviljelys

vapaapölytys

emikukkien pölyttyminen ilman keinollista pölytystä

varte

perusrungosta ja varteoksasta (jalo-oksasta) varttamalla muodostunut yksilö, jonka varttamiskohdan ala- yläpuolisella osalla on eri genotyyppi

varttaminen

kasvullisen lisäyksen menetelmä, jossa kasvin versoon liitetään toisen kasviyksilön oksa tai oksanpalanen

Päivitetty: 24.08.2010 /UHel | Copyright Metla | Palaute