Kuva: (C) METLA/Erkki OksanenKasvifenologinen seuranta Suomessa

Fenologisella tutkimuksella on Suomessa pitkät perinteet. Vanhimmat havainnot ajoittuvat noin 1700-luvun puoliväliin. Metsäntutkimuslaitoksessa luontoa koskevien havaintojen kirjaaminen aloitettiin vuonna 1951. Systemaattinen havaintojen keruu havaintoverkon avulla aloitettiin vuonna 1997.

Havaintoverkosto toimii organisaatioiden yhteistyöllä

Metsäntutkimuslaitos on perustanut koko maan kattavan havaintoverkoston, jossa seurataan metsäpuiden ja -kasvien fenologiaa. Havaintoverkon pisteet sijaitsevat Metlan toimipisteissä ja tutkimusalueissa sekä valtion muiden tutkimuslaitosten ja yliopistojen kenttäkoeasemilla.

Yhteistyötahot

Seurattavat biologiset ilmiöt

Havaintopisteissä seurataan
  • puiden kukkimista ja lehteentuloa, lehtien kellastumista ja varisemista
  • havupuiden pituuskasvua ja kukkimista
  • mustikan ja puolukan kukkimista ja marjojen kypsymistä.

Seurannassa on mukana 8 puulajia (hieskoivu, rauduskoivu, mänty, kuusi, haapa, kataja, tuomi, pihlaja). Havainnot tehdään samoista puuyksilöistä ja seurattavat asiat vaihtelevat puulajeittain.

Havaintokausi alkaa yleensä toukokuun alussa ja jatkuu lehtien varisemiseen asti. Havaintoja tehdään vähintään kaksi kertaa viikossa. Havainnoitsijat on koulutettu tekemään havainnot yhdenmukaisesti.

Tulokset nopeasti käytettävissä

Kuva: (C) METLA/Jouni HyvärinenHavaintoaineisto käsitellään ja työstetään kartoiksi ja animaatioiksi. Internetissä toimiva fenologiapalvelu päivittyy kerran vuorokaudessa. Tuloksia julkaistaan myös tiedotteissa ja julkaisuissa.
  Päivitetty:   18.4.2005 / JK