Metla on osa Luonnonvarakeskusta 1.1.2015 alkaen. www.luke.fi
  SUOMEKSI     PÅ SVENSKA     IN ENGLISH     AUF DEUTSCH     ПО-РУССКИ     
 
Metla-etusivuTutkimusPalvelutJulkaisutMetinfo-metsätietopalvelutTutkimusmetsätTietoa MetlastaStrategiaYhteystiedot
Metla » Alueyksiköt » Pohjois-Suomi » Kolari » Laboratoriopalvelut

Metla Kolari - Laboratoriopalvelut

Sivukartta | Haku

Kolarin toimipaikan laboratoriotoiminnat käsittävät lähinnä metsäpuiden kestävyysjalostukseen liittyvien näytteiden esikäsittelyä ja uuttoa, mikrotomileikkeiden valmistusta siirtogeenitekniikan sovellutuksille, männyn ja kuusen siementen tuleentumismäärityksiä (idätys, röntgen) ja tunturikasvien siementen tuottamista.

 
  Kuva: Metla / Vesa Juntunen

Kolarissa työskentelevien tutkijoiden lisäksi laboratorio palvelee myös muita, esimerkiksi metsänjalostuksen tutkijoita.

LUSTIA - Lustotutkimuksen laboratorio

Puun vuosirengas eli lusto on puuhun yhden vuoden aikana kasvanut kerros. Puun vuosilusto koostuu kevätpuusta (vaalea) ja kesäpuusta (tumma). Eri väriset kerrokset näkyvät sisäkkäisinä renkaina puun poikkileikkauksessa. Paksu lusto kuvastaa hyviä kasvuolosuhteita ja ohut heikompia olosuhteita. Vuosien mittaan puuhun tallentuu viivakoodia muistuttava ainutkertainen eripaksuisten viivojen yhdistelmä - vuosilustosarja. Lustoja tutkimalla saadaan tietoa puun iästä, kasvuoloista ja ilmastosta.

Puunäytteen vuodentarkka ajoittaminen perustuu amerikkalaisen A.E. Douglass'n kehittämään ristiinajoitusmenetelmään (cross-dating). Sen lähtökohtana on poikkeuksellisen kapea tai leveä vuosikasvu, ns. ilmastosignaali, joka on löydettävissä suurimmalta osalta kulloisenkin tutkimusalueen puista. Lustoja vertailemalla voidaan muodostaa pitkiä lustosarjoja. Kun elävistä puista, keloista ja subfossiileista mitatut lustosarjat yhdistetään toisiinsa saadaan koottua vuosilustosarja, eräänlainen kalenteri menneeseen.

Lustotutkimuksiin Suomessa esiintyvistä puulajeista käytetyin on mänty. Kylmissä, vähähappisissa soissa ja järvissä puun rakenne saattaa säilyä tutkimuskelpoisena jopa tuhansia vuosia. Männyn erinomainen säilyvyys perustuu sen tervaisuuteen, pihkan pysyvään rakenteeseen ja muihin kemiallisiin ominaisuuksiin. Metsäntutkimuslaitoksessa kehitetty Lapin männyn lustokalenteri yltää 7520 vuoden taakse ja on maailman kolmanneksi pisin tarkka vuosilustosarja. Se on ilmastosignaaliltaan tarkin tunnettu ilmastoa kuvaava aikasarja maailmassa (Briff 2002).

 
  Kolarissa ajoitetaan myös tilauksesta vanhoja rakennuksia.
Kuva: Metla/Ahti Haaparanta

Vuosilustojen leveydet mitataan mikroskoopilla. Näytteet voivat olla elävistä puista, keloista, puurakenteista tai järvenpohjasta nostetuista muinaispuista otettuja lastu- tai kiekkonäytteitä.

Vuosilustotutkimuksella saatavaa tietoa voidaan käyttää monin tavoin metsäekologien ja ilmastotutkijoiden työssä. Sen avulla voidaan myös selvittää ihmisen historiaa. Vuosilustomenetelmää on hyödynnetty, kun kiinnostuksen kohteena on esimerkiksi:

  • puuston kasvu
  • metsätaloudellisten toimenpiteiden vaikutus puuston kasvuun
  • ilmastonmuutos
  • puurakenteiden ikä ja alkuperä
  • metsätuhot
  • metsikön palohistoria
  Päivitetty: 04.08.2010 /KBym | Copyright Metla | Palaute