Metsä, puu, tulevaisuus

Metsäntutkimuslaitos julkisti Metsäpäivien yhteydessä Helsingissä 7.11.2014 pamfletin Metsävisio 2014. Siinä joukko Metlan tutkijoita antoi kevään hallitusneuvottelijoille ideoita hallitusohjelmaan ja metsäalaa koskeviin politiikkaohjelmiin. Kirjassa esitettävät ajatukset ovat kirjoittajien omia, eivätkä edusta Metsäntutkimuslaitoksen virallista kantaa.

Julkaisemme kirjoitukset Metla keskustelee -palstalla. Sarjan aloittaa kuuden tutkijan kirjoitus, jossa pyydetään hallitukselta toimenpiteitä poromäärien säätelemiseksi ja toimivien laidunkiertojärjestelmien kehittämiseksi.

Jäkälä vähentynyt uhkaavasti poronhoitoalueen metsissä

Arvoisa hallitus,

maan pinnalla kasvavat poronjäkälät ovat poron tärkeintä ja halutuinta talviravintoa. Talviravinnon määrä ja saatavuus ovat poronhoidon minimitekijöitä. Valtakunnan metsien inventointien yhteydessä 1970-luvulta alkaen tehtyjen porolaiduninventointien perusteella tiedämme, että Suomessa maajäkälien määrä on selvästi vähentynyt.

Maajäkälien määrään vaikuttavat ympäristötekijöiden lisäksi poron laidunnus sekä metsätalous ja muu maankäyttö. Vähenemisen syistä on kiistelty. Tähän asti ei ole pystytty kiistattomasti osoittamaan, kuinka paljon eri elinkeinot kuten poronhoito ja metsätalous vaikuttavat poron ravintokasvien määrään. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta laiduninventointeja on tehty vain alueilla, joissa poronhoitoa ja metsätaloutta harjoitetaan rinnan, eikä laidunnuksen ja metsätalouden vaikutuksia jäkälien määrään ole voitu erottaa toisistaan.

Usein sanotaan, että metsien hakkuu hävittää maajäkälät. Eräissä tutkimuksissa on kuitenkin todettu, että päinvastoin liian suurien poromäärien aiheuttama ylilaidunnus olisi pääsyy jäkälien vähenemiseen. Esimerkiksi Kainuussa poronhoitoalueen etelärajalla tehdyn vertailututkimuksen mukaan poronjäkälien biomassa oli laiduntamattomalla alueella 12 moninkertainen laidunnettuun verrattuna. Metsän kehitysvaihe ei vaikuttanut tulokseen. Laidunnusta voitiin siten pitää suurimpana syynä poronjäkälien vähenemiseen.

Metsäntutkimuslaitoksella on vastikään valmistunut tutkimus, jonka tarkoituksena oli selvittää poron laidunnuksen ja metsätalouden vaikutuksia maajäkälien määrään poronhoitoalueella. Tulokset ovat selvät.

Tutkimuksen perusjoukko muodostui kaikista tiedossa olevista metsiköistä, joista kustakin osa oli ollut aitauksen vuoksi laiduntamattomana. Jäkälän määrä ja puustotiedot mitattiin koealoilta kummaltakin puolelta aitaa. Tärkeimmät arvioidut laiduntunnukset olivat poronjäkälien peittävyys ja biomassa.

Jäkälien peittävyyttä ja biomassaa mallinnettaessa tulos oli, että metsätalouden vaikutus jäkälämääriin on vähäinen. Aidatuilla aloilla, joihin porot eivät päässeet, puuston kehitysvaihe ei vaikuttanut jäkälämääriin. Aitaamattomilla aloilla jäkälän peittävyys ja biomassa olivat uudistuskypsissä metsiköissä kuitenkin suuremmat kuin muissa kehitysvaiheissa.

Tutkimuksen aineistossa poron laidunnus selitti merkitsevästi sekä maajäkälien peittävyyttä että biomassaa. Aitaamattomilla eli laidunnetuilla aloilla jäkälän peittävyys oli 7 % ja biomassa 130 kg hehtaarilla. Aidatuilla eli laiduntamattomilla aloilla peittävyys oli 36 % ja biomassa 1930 kg hehtaarilla.

Aidatuilla aloilla peittävyys oli siis noin viisinkertainen ja biomassa noin viisitoistakertainen 13 aitaamattomiin verrattuna. Tulokset kertovat, että nimenomaan poron talvilaitumet ovat voimakkaasti kuluneita. Se myös vastaa aikaisemmista porolaidunten inventoinneista ja erillistutkimuksista saatua tietoa. Se, että biomassan lisäksi myös jäkälän peittävyys on vähentynyt, on poroelinkeinon kannalta hälyttävää. Jäkälän peittävyyden vähentymistä voidaan pitää eräänlaisena pääoman häviämisenä.

Arvoisa hallitus, poron talviravinnon saatavuus on uhattuna poronhoitoalueen voimakkaasti laidunnetuissa metsissä. Toivomme, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin poromäärien säätelemiseksi ja toimivien laidunkiertojärjestelmien kehittämiseksi. Nämä keinot ovat avainasemassa laidunten tilan parantamisessa.

Anu Akujärvi, tutkija, Suomen ympäristökeskus
Ville Hallikainen, tutkija, Metla
Mikko Hyppönen, tutkija, Metla
Eero Mattila, tutkija, Metla
Kari Mikkola, tutkija, Metla
Pasi Rautio, tutkija, Metla

Kirjoituksessa mainittu tutkimus on: Akujärvi, A., Hallikainen, V., Hyppönen, M., Mattila, E., Mikkola, K. & Rautio, P. 2014. Effects of reindeer grazing and forestry on ground lichens in Finnish Lapland. Silva Fennica 48(3), article id 1153.

Metla keskustelee | Teeman alkuun