Metsä, puu, tulevaisuus

Jari Viitanen, YTT, varttunut tutkija, Metsäntutkimuslaitos (Metla)
14.10.2014

Ennustamisen sietämätön vaikeus

Talouskehityksen ennustaminen ei koskaan ole helppoa ja suoraviivaista. Erityisen vaikeaa on ollut talouden suhdannekäänteiden ja erilaisten kuplien – kuten asunto- ja pörssikuplien – hahmottaminen ja ennakointi. Viime vuosina ennusteiden tekeminen on ollut kuitenkin korostetun hankalaa. Rahoitusmarkkinoiden ja kaupan globalisoituessa sekä alati nopeutuvan sähköisen tiedonsiirron myötä talouden kytkökset ovat monimutkaistuneet ja vaikutukset välittyvät entistä nopeammin yksittäisten talouksien ja talousalueiden välillä.

Globaalissa ympäristössä politiikka ja talous kytkeytyvät myös entistä enemmän toisiinsa, jolloin talouden kehitystä eivät välttämättä ohjaa pelkästään talousteorioista tutut lainalaisuudet, vaan usein myös erilaiset poliittiset päämäärät. Talous on yksi osa politiikkaa tai politiikka osa taloutta, kuten Ukrainan kriisissä Venäjää kohtaan asetetut talouspakotteet ja Venäjän vastapakotteet osoittavat. Tällaisia nopeita, talouteen vaikuttavia poliittisia päätöksiä, jotka voivat perustua vaikkapa aamuyön tunneilla tehtyyn määräenemmistöpäätökseen, on käytännössä mahdoton ennakoida edes päiviä saati useita kuukausia tai vuosia etukäteen. Kuitenkin nämä päätökset ja politiikkamuutokset voivat vaikuttaa ratkaisevasti ja maailmanlaajuisesti talouksien kehitykseen.

Toinen talouteen vaikuttava ja totutuista perusfundamenteista riippumaton tekijä on informaatioteknologian kehitys, reaaliaikainen tiedonvälitys ja sosiaalinen media. Arabikevään lähtölaukaus oli yksittäisen torikauppiaan mielenilmaus Tunisiassa. Nopeasti sosiaalisen median kautta tapahtumat laajenivat lähes koko Pohjois-Afrikkaan ja osin Lähi-itään aiheuttaen lopulta Egyptin hallituksen kaatumisen ja laajoja levottomuuksia useissa maissa. Kerrannaisvaikutukset näkyivät myös Suomen sahatavaran viennin hetkellisenä supistumisena alueelle. Vaikka Ukrainan tilanteen kiristymistä ja Isis-järjestön toimia Irakissa ei osattu ennakoida vielä edes vuodenvaihteen 2014 tienoilla, tapahtumat vaikuttavat tällä hetkellä voimakkaasti kuluttajien mielialoihin. Euroalueen kuluttajien luottamusta mittaavat indikaattorit ovat kääntyneet kevään jälkeen laskuun ja yritysten tilauskanta seuraa nopeasti perässä.

Nykyisessä toimintaympäristössä talousennusteet vanhenevat nopeasti. Kesällä tehtyjä talousennusteita on jo alkusyksystä korjattu alaspäin. Yleisesti viime vuosina tehdyt talousennusteet ovat reippaasti yliarvioineet seuraavan vuoden kehitystä. Johtopäätös on, että talouden mekaniikka ei enää seuraa totuttuja markkinatalouden lainalaisuuksia yhtä kiinteästi kuin aiemmin. Taloustieteilijät ovatkin joutuneet kyseenalaistamaan erilaisten matemaattisten mallien soveltuvuutta kuvaamaan ihmisten taloudellista käyttäytymistä. Ennusteiden tekemisessä on tullut selvästi myös ilmi, että pelkkä talouden lainalaisuuksien tuntemus ei enää yksin riitä, vaan tarvittaisiin kansainvälisen politiikan tuntemusta ja tietoa kuluttajien mieltymysten muutoksista, joihin myös sosiaalinen media voi nykyään nopeasti vaikuttaa. Pitäisi pystyä ennakoimaan myös poliittisia valtapelejä, alueittain pinnan alla kyteviä kriisejä ja niiden taustoja, uskonnollisia jännitteitä ja ylipäätään päätöksentekijöiden – olivatpa he poliittisia päättäjiä tai yksittäisiä kuluttajia – mielenliikkeitä. Todennäköisesti ensi vuoden syksyllä pinnalla ovat osin uudet kriisit ja epävarmuudet, joita ei tällä hetkellä vielä kyetä kunnolla hahmottamaan. Kun tällaiseen toimintaympäristöön lisätään vielä täysin ennakoimattomat luonnonmullistukset, on selvää, että vaikka ennusteiden laadinta on jo sinällään nykyterminologian mukaisesti erittäin haasteellista, oikeaan osuminen on suorastaan vaikeaa!

Kaikista vaikeuksistaan huolimatta lyhyen ajan suhdanne-ennusteita kannattaa kuitenkin tehdä, sillä ne luovat perustan, johon uusia epävarmuuksia sekä talouden ja maailmanpolitiikan tapahtumia voidaan hahmottaa. Ennusteiden tekemisessä ja tulkinnassa tärkeämpää onkin ennusteeseen liittyvä loogisuus ja tarina, nykytilan hahmottaminen, muutoksen suunta ja suuruus sekä ennusteisiin sisältyvät epävarmuustekijät kuin itse piste-ennuste, joka harvoin täsmällisesti kaikkine desimaaleineen osuu kohdalleen.

Kuva: Metlan Metsäsektorin suhdannekatsauksissa 2003–2013 esitetyt metsäteollisuuden vientiosuuksilla painotetut BKT:n kasvuennusteet edellisinä syksyinä ja toteutuneet kasvut. Talousalueiden ja yksittäisten talouksien kasvuprosentit perustuvat IMF:n syksyn ennusteisiin. Lähteet: IMF ja Metla.

 

(julkaistu: Metsäsektorin suhdannekatsaus 2014-2015, 7.10.2014)

Metla keskustelee | Teeman alkuun