Metsä, puu, tulevaisuus

tutkimusjohtaja Taneli Kolström, Metla,
professori Jarkko Hantula, Metla
tutkija Jussi Leppänen, Metla,
viestintäpäällikkö Erkki Kauhanen, Metla, 2.12.2013

Matkalla tulevaisuuteen – Metsävisio 2013

Metsävisio 2013 -kirja on syntynyt tarpeesta sanoa pari sanaa metsän puolesta tilanteessa, jossa Suomi valmistautuu ottamaan hypyn kohti uudenlaista taloutta, biotaloutta. Biotalous on määritelty eri lähteissä hyvinkin eri tavoin, emmekä halua ottaa tässä kantaa joidenkin määritelmien puolesta tai toisia vastaan. Tämän kirjan tarpeisiin riittää, että kaikki ymmärrämme biotalouden tarkoittavan yleisesti sellaista tuotannollisen toiminnan tapaa, jossa mahdollisimman suuri osa kaikesta tuotannosta perustuu kestävästi käytettyihin uudistuviin luonnonvaroihin. Eli se on taloutta, jossa ei syödä kuormasta, ei kuluteta tulevien sukupolvien pääomaa, vaan luonnon resursseja vaalitaan ja jos mahdollista jopa lisätään niin, että talous olisi ekologisesti mahdollisimman kestävä.

Me olemme vakuuttuneita siitä, että sellainen muutos on paitsi mahdollinen, myös välttämätön. Ilmastonmuutos, monien luonnonvarojen uhkaava hupeneminen, uudistuvienkin luonnonvarojen monesti huono hoito ja monet muut tekijät pakottavat meidät ottamaan lusikan kauniisti käteen ja miettimään perusasioita uudestaan. Jos onnistumme siinä, tuloksena on uudenlainen yhteiskunta, joka voi katsoa tulevaisuuteen paljon luottavaisemmin kuin nyt, kun paitsi kansalliset taloudet, myös maapallon luonnontalous uhkaa koko ajan kriisiytyä. Biotalous on suuri mahdollisuus.

Olemme vakuuttuneita siitä, että Suomessa biotalous väistämättä perustuu isolta osalta metsän varaan. Se on ihmisten tiedon ja osaamisen ohella ainoa riittävän suuressa määrin käytettävissä oleva resurssi, jonka varaan me voimme rakentaa. On hyvä, jos se ymmärretään riittävän varhaisessa vaiheessa. Se on Taneli Kolströmin ja Erkki Kauhasen artikkelin viesti.

Suomessa metsän hoito osataan kansainvälisesti katsottuna varsin hyvin. Sitä osoittaa muun muassa metsien sisältämän puumäärän jo vuosikymmeniä jatkunut kasvu vaikka puun käyttö samalla on lisääntynyt. Toisaalta, metsä ei ole itsestään selvä asia. Sitä on suojeltava ja vaalittava. Vain sillä tavoin sitä riittää kaikkiin niihin tarpeisiin joita meillä on, ja joita biotalouden myötä löytyy vielä lisää. Jarkko Hantula kertoo artikkelissaan, että Suomi on metsien puulajikoostumuksen vuoksi monia muita maita aremmassa asemassa, kun monet metsätuholaiset levittävät aluettaan maailmassa muun muassa kansainvälisen kasvikaupan seurauksena. Hänellä on ehdotus siitä, miten me voisimme olennaisesti vähentää sellaisen katastrofin riskiä.

Metsien tuotto on riippuvainen luonnonolosuhteiden lisäksi myös yhteiskunnallisista tekijöistä. Niistä vähäisimpiä eivät ole metsänomistuksen rakennetta muuttelevat politiikkatoimet. Jussi Leppänen pohtii kirjoituksessaan sitä, miten metsien nykyinen omistusrakenne on syntynyt ja voitaisiinko sitä kenties kehittää niin, että se nykyistä paremmin tukisi metsien hoitoa ja tehokasta käyttöä.

Tämä kirja ei edusta Metsäntutkimuslaitoksen virallista kantaa vaan se on kirjoittajiensa näkemys asiasta. Metsäntutkimuslaitos on tutkimusyhteisö, jossa käydään keskustelua metsäalaan liittyvistä kysymyksistä, ja on asioita, joista meidän joukossamme on perustellusti monta mielipidettä. Kaikki lienemme kuitenkin yksimielisiä siitä, että metsä on Suomelle tärkeä asia, ja siitä kannattaa keskustella.

> Metsäkustannus-verkkokirjakauppa

Metla keskustelee | Teeman alkuun