Metsä, puu, tulevaisuus

Juho Rantala, metsänhoitopäällikkö, Metsä Group (Rantala on Metlan entinen tutkija ja ohjelmajohtaja)

8.10.2012

Koneellistamisen aika on nyt!

Kun puunkorjuuta aikanaan koneellistettiin, varjosti kehitystyötä huoli metsureiden työttömyyden kasvusta. Metsänhoidon kohdalla tilanne on tällä hetkellä toinen. Lähes puolet suomalaisista metsureista jää eläkkeelle seuraavien viiden vuoden aikana, eikä uusia ammattilaisia ole jonoksi asti. Jos metsänhoidon työmäärät ja laatu halutaan säilyttää vähintään nykyisellä tasolla, niin ihmistyön tuottavuutta on pystyttävä nostamaan. Tähän koneellistaminen tarjoaa ratkaisun.

Kuten missä tahansa tuotannollisessa toiminnassa, metsänhoidossakin on takuuvarmasti kysyntää koneellisille ratkaisuille, joilla voidaan tuottaa asiakkaalle hinta-laatu-suhteeltaan kilpailukykyinen palvelutuote. Jotta konetyön hinta-laatu-suhde on kunnossa, pitää suhteen molempien komponenttien olla kohdallaan. Kun vertailukohdaksi otetaan metsurityö, on tärkeimmissä metsänhoidon työlajeissamme, istutuksessa ja taimikonhoidossa, näistä komponenteista ainoastaan koneellisen istutuksen laatu erinomaisella tasolla. Tutkimus- ja kehitystyön haasteita siis riittää.

Koneelliseen istutukseen tarvitaan lisää nopeutta. Toinen tavoite tulee olla kuljettajan vaikutuksen vähentäminen siten, että työnopeuden ja työjäljen laadun vaihtelu saadaan minimoitua. Nykyisten konekonseptien suorituskyky tunnetaan, joten tutkimus- ja kehitystyön panoksia tulee ohjata niiden käyttöönoton tukemiseen sekä kokonaan uudentyyppisten ratkaisujen ideointiin. Tähän liittyvä kehitystyö onkin viime vuosina aktivoitunut ja kenties näemme uusia ja huomattavasti entistä nopeampia koneita jo lähitulevaisuudessa.

Taimikonhoidon koneellistamisessa on syytä selvittää laatuasioita perusteellisemmin. Nykyisillä koneilla joudutaan väistämättä pohtimaan, kuinka hyvään laatuun taimikonhoidossa on järkevää pyrkiä. Laadultaan metsurityön veroista koneellista menetelmää ei ole toistaiseksi nähty – koneiden jäljiltä taimikkoon jää enemmän ei-toivottuja puita ja arvopuiden korjuuvaurioita. Kysymys on kompromissin hakemisesta kustannusten ja laadun välillä. Metsänomistajalle totuttua epämääräisempää työjälkeä on kuitenkin vaikea perustella, vaikka siihen taloudellisesti järkevät perusteet olisikin.

Myös koneellisten metsänhoitotöiden organisoinnissa on kehittämisen varaa. Nykyisistä koneista monet käyvät turhan matalilla käyttöasteilla, mikä näkyy konetyön korkeina pääomakustannuksina tehtyä suoriteyksikköä kohden. Pienehköt työmäärät ovat seurausta useammasta epäkohdasta. Usein syynä on kuitenkin ollut se, että koneille on ollut tarjolla niukasti työkohteita. Konetyön markkinointi edellyttääkin ponnistuksia sekä koneyrittäjiltä että konetyötä markkinoivilta metsäpalveluiden myyjiltä. Konetyössä voidaan säästää myös työnjohtokustannuksissa, mutta sekin edellyttää riittävän suuria vuotuisia työmääriä ja ammattimaista otetta työn toteutukseen, suunnitteluun ja ohjaukseen.

Ilmapiiri metsänhoidon koneellistamisen ympärillä on viimeisten viiden vuoden aikana muuttunut selvästi. Koneellistamisen tarve on tunnistettu ja tunnustettu. Lisäksi kone- ja laitevalmistajat ovat aktivoituneet kehittämään uusia koneellisen metsänhoidon ratkaisuja. Nyt tarvitaan aktiivista ja rohkeaa otetta koneiden käyttöönottoon ja myös sitä tukevaan tutkimus- ja kehitystyöhön!

(julkaistu Metlan Taimiuutiset 3/2012 -lehdessä)

Metla keskustelee | Teeman alkuun