Tutkimusalueesta tutkimusasemaksi

Puuenergiatutkimuksen pohjalta on syntynyt kolme väitöskirjaa. Kuvat Ari Fermin, Jyrki Hytösen ja Juha Nurmen väitöstilaisuuksista (1990, 1996, 2000). Kuvat: Metla/Esa Heino ja Jaakko Miettinen

Metsäntutkimuslaitoksen Keski-Pohjanmaan kokeilualue perustettiin vuonna 1961, kun Metsähallitus luovutti maita metsäntutkimuksen tarpeisiin. Kokeilualueen toimisto sijoitettiin Kannukseen. Itsenäisen tutkimusaseman perustamista suunniteltiin jo 1960-luvulla. Vuonna 1965 valtion tulo- ja menoarvioon saatiin suunnittelumääräraha "Kannuksen kirkonkylään sijoittuvan koeaseman suunnittelua varten", mutta hanke ei tuolloin vielä toteutunut. Koetoiminta tutkimusmetsissä käynnistyi 1960-luvulla, jolloin perustettiin erityisesti suontutkimuksen ongelmia selvitteleviä kokeita. Kokeissa tutkittiin soiden ravinnetaloutta, lannoituksen vaikutuksia puuntuotokseen sekä avosoiden metsitystä ja ojitustekniikkaa. Huomattava osa silloisista kokeista palvelee edelleen tutkimusta. Lisäksi tehtiin mm. metsänhoitoon, metsänjalostukseen ja puuntuotokseen liityvää tutkimusta.

Ensimmäisenä ympärivuotisena tutkijana Kannukseen asettui MMT Veli Pohjonen vuonna 1979, apunaan joukko tutkimusta avustavia henkilöitä. He työskentelivät Puu energiaraaka-aineena -projektissa (PERA). Vuonna 1981 Kannukseen perustettiin Metlan energiametsäkoeasema, joka toimi vuosina 1982-1983. Ari Fermin väitöskirjaan johtaneissa tutkimuksissa selvitettiin mm. nuorten, tiheiden hieskoivikoiden biomassatuotosta ja kasvatusmahdollisuuksia soilla sekä hieskoivun vesomiseen vaikuttavia tekijöitä. Jyrki Hytösen väitöskirjatutkimus puolestaan käsitteli lyhytkiertoviljelmien biomassatuotosta ja ravinnetaloutta.

Tutkijat työskentelivät aluksi vuokratiloissa. Omien tilojen rakentamista alettiin suunnitella vuonna 1982, ja uusi tutkimusasema valmistui kaupungin lahjoittamalle maalle Kitinkankaalle vuoden 1985 lopussa. Ajanmukaiset toimitilat laboratorioineen ja kasvihuoneineen sekä lähellä sijaitsevat tutkimusmetsät loivat hyvät edellytykset tutkimukselle.

Kuva: Metla/Esko Jaskari

1980-luvulla alettiin tutkia myös puupolttoaineiden varastointia ja laatua sekä metsähakkeen tuotantomenetelmiä. Juha Nurmen metsäenergiatutkimuksiin pohjautuva väitöskirja hyväksyttiin vuonna 2000. Metsätalousteknikko Sauli Takalo kehitteli 1980- ja 1990-luvuilla pienkoneita ja –laitteita metsätalouskäyttöön. Suontutkimus keskittyi hieskoivun kasvatusmahdollisuuksien selvittämiseen sekä suometsien ravinnetalouteen liittyviin kysymyksiin. 1990-luvulla tutkittiin kunnostusojitusmenetelmiä ja kunnostusojituksen kannattavuutta. Tuolloin käynnistyi myös Pohjanlahden rannikkometsien tutkimus, ja lisäksi perustettiin valtakunnallinen kenttäkoeverkosto pellonmetsityksen menetelmien kehittämiseksi. 2000-luvulla tutkittiin metsitettyjen turvepeltojen kasvihuonekaasujen taseita ja kivennäismaapeltojen hiilivarastojen muutosta tukemaan kansallista kasvihuonekaasuraportointia. Vuonna 2005 Antti Wall väitteli peltomaiden ominaisuuksista.

Tutkimusaseman johtajina toimivat MMT Ari Ferm (1987-1994), MMT Jyrki Kangas (1995-2001) ja MMT Jussi Saramäki (2001-2009). Vuoden 2010 alussa Kannuksen yksiköstä tuli osa Länsi-Suomen alueyksikköä, jota johtaa MMT, prof. Jori Uusitalo.

Lisätietoja: Heino, E. & Saramäki, J. (toim.) 2004. Pajuviljelmistä kasvihuonekaasujen taseisiin - 25 vuotta metsäntutkimusta Kannuksessa. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 924. 135 s.