Metlan työraportteja 313

Metsähakkeen alueellinen korjuupotentiaali ja käyttö vuonna 2020

Tekijät: Anttila, Perttu, Nivala, Mikko, Laitila, Juha, Flyktman, Martti, Salminen, Olli & Nivala, Jani
Sivuja: 55

Tiivistelmä

Metsähakkeella on seuraavien vuosien aikana suuri merkitys uusiutuvan energian käytön lisäämisessä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että valtakunnan tasolla metsähakkeen korjuupotentiaali on riittävä kansallisten käyttötavoitteiden saavuttamiseksi. Käyttöpaikat eivät kuitenkaan välttämättä sijaitse alueilla, joilla potentiaali on suurin. Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida alueellisesti 1) metsähakkeenteknistä korjuupotentiaalia uudistushakkuilta, 2) metsähakkeen käyttöä lämpö- ja voimalaitoksissa vuosina 2015 ja 2020 sekä 3) potentiaalin ja käytön välistä erotusta eli ns. metsähaketasetta. Taselaskennassa hyödynnettiin latvusmassa- ja kantopotentiaalien lisäksi aiemmassa tutkimuksessa laskettuja pienpuupotentiaaleja.

Uudistushakkuiden latvus- ja kantobiomassapotentiaalien laskenta perustui kahteen eri hakkuumahdollisuusarvioon: Suurimman kestävän aines- ja energiapuun hakkuukertymän laskelmaan (SK) ja Toteutuneen hakkuukertymän ja uudistushakkuupinta-alan laskelmaan (TH). Metsähakkeen toteutunut käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa vuonna 2012 saatiin tilastoista. Laitoskohtaiset käyttömäärät vuosina 2015 ja 2020 arvioitiin olettaen, että käytölle asetettu valtakunnallinen 13,5 milj. m3:n tavoite saavutetaan. Jokaiselle laitokselle määritettiin hankinta-alue käyttömäärän perusteella ja lopulta metsähaketase laskettiin vähentämällä jakeittain ja vuosittain käyttö potentiaalista.

Latvusmassan tekninen korjuupotentiaali on 6,6 milj. m3, jos ainespuun kertymä puulajeittain ja uudistushakkuupinta-ala säilyvät vuosien 2008–2012 keskimääräisellä tasolla (laskelma TH). Vastaava potentiaali kannoille on 7,1 milj. m3. Jos taas ainespuun hakkuut nousisivat suurimmalle kestävälle tasolle, olisi latvusmassan potentiaali peräti 11,6 milj. m3 ja kantojen 12,0 milj. m3 (laskelma SK).

Nykyisillä ainespuun hakkuumäärillä metsähakkeesta uhkaa tulla paikoin pula, mikäli käyttötavoitteet vuodelle 2020 halutaan saavuttaa kotimaisilla raaka-aineilla. Suurin käyttö suhteessa latvusmassan,kantojen ja pienpuun korjuumahdollisuuksiin on etelärannikolla sekä Perämeren rannikolla. Suurimmat käyttämättömät metsähakepotentiaalit taas sijaitsevat Keski- ja Itä-Suomessa sekä Kainuussa, joten kuljetusmatkat tulevat pitenemään. Tämän vuoksi mahdollisuuksia pitkien matkojen kuljetuskustannusten alentamiseen ja meno-paluukuljetusten hyödyntämiseen tulee edelleen tutkia. Myös kannoissa on suuri lisäyspotentiaali, jos hankintakustannuksia saadaan alennettua ja laatua parannettua. Näissä laskelmissa pienpuun potentiaaliin ei ole laskettu kuitupuun hankintakohteita, mutta jo nyt merkittävä osa energiaksi käytettävästä runkopuusta on kuitupuun mitta- ja laatuvaatimukset täyttävää. Tällaisen puun poltto on järkevää, kun teolliset käyttöpisteet ovat kaukana, kysyntä huono ja laatu teollisuuskäyttöön heikkoa.

Asiasanat

bioenergia, metsäenergia, energiapuu

Ladattavat tiedostot

Bibliografiset tiedot

Anttila, Perttu, Nivala, Mikko, Laitila, Juha, Flyktman, Martti, Salminen, Olli & Nivala, Jani. 2014. Metsähakkeen alueellinen korjuupotentiaali ja käyttö vuonna 2020. Metlan työraportteja / Working Papers of the Finnish Forest Research Institute 313. 55 s. ISBN 978-951-40-2504-4. Saatavissa: http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2014/mwp313.htm.

Yhteystiedot

Perttu Anttila, Metsäntutkimuslaitos, PL 68, 80101 Joensuu.
Sähköposti perttu.anttila@metla.fi

Muut tiedot

Yksikkö: Itä-Suomen alueyksikkö
Ohjelma: ForestEnergy2020
Hanke: Biomassavarojen arviointimenetelmät ja saatavuus

Tutkimus toteutettiin Metlan ja VTT:n yhteistyönä osana ForestEnergy2020-tutkimusohjelmaa.

Taitto: Anne Siika/Metla

Sivun alkuun
 
 Tuotettu tietokannasta:    01.12.2014 15:20 Metla : Julkaisut - Publications : Työraportteja 
Palaute
Metlan etusivulle