Metlan työraportteja 296

Havaintoja ja tuloksia kuusen koeviljelysten korovaurioista

Sivuja: 51

Tiivistelmä

Kuusen koeviljelyksissä havaittiin 2000-luvun alkupuolella puiden rungoilla mustia koroja, mustia läis-kiä sekä pihkavuotoa. Osalla korovaurioituneista puista latvukset olivat kuivaneet ja osa puista oli kuol-lut pystyyn. Korolla tarkoitetaan rungon kuoressa olevaa halkeamaa tai muuta vaurioita, jossa on mustaa sienikasvustoa. Koeviljelyksissä mustakoroa ei ollut havaittu aiemmin, joten kokeiden mittausten yhtey-dessä tehtiin koroinventointi. Mustista koroista on eristetty Neonectria fuckeliana -sieni.

Selvityksessä tarkastellaan korovaurioita sisältävien seitsemän alkuperäkokeen, neljän pistokasklooni-kokeen ja kahden jälkeläiskokeen mittausten ja inventointien tuloksia. Kokeet olivat iältään 15–40 vuot-ta. Alkuperien ja koe-erien koro-osuuksien lisäksi raportissa esitetään puiden läpimitta- ja pituustulok-sia. Kloonikokeiden erillä on tarkasteltu kevätfenologian ja korovaurioiden välistä suhdetta.

Korovauriota esiintyi puiden kaikissa läpimitta- ja pituusluokissa. Ei voitu osoittaa, että suuriläpimittai-set kuuset olisivat herkempiä saamaan korovaurioita kuin pieniläpimittaiset kuuset. Kloonikokeissa runkojen korovauriot inventoitiin kahteen luokkaan: lievä ja paha koroisuus. Pahoin korosairaat puut olivat pituudeltaan tilastollisesti merkitsevästi terveitä puita lyhyempiä. Koe-erien pituus seitsemän vuoden iässä ei vaikuttanut koropuiden osuuksiin 15 vuoden iässä.

Suomalaiset erät olivat valkovenäläisiä ja puolalaisia eriä terveempiä. Virolaiset erien koro-osuudet vaihtelivat suuresti. Ulkomaisten puiden ja suomalaisten puiden välisillä risteymillä pahojen korojen osuus oli keskimäärin 14 % ja eteläsuomalaisilla alkuperillä keskimäärin 7 %. Pahojen korojen osuudet olivat suurimmat saksalaisperäisillä jälkeläistöillä, joilla täysin terveiden puiden osuus oli alimmillaan 10 %. Suomessa Saksan Carlsfeldin alkuperästä valitun isäpuun vaikutus erityyppisten jälkeläistöjen korovaurioihin oli selkeä.

Keväällä myöhään kasvuun lähtevät kloonierät olivat terveempiä kuin samoista alkuperistä valitut aikai-sin kasvuun lähtevät kloonierät. Eteläsuomalaisten pluspuiden myöhäisten kantataimien kloonierillä terveiden puiden osuus oli keskimäärin 48 % ja vastaavilla aikaisilla erillä 8 %.

Asiasanat

kuusi, koro, runkovauriot, alkuperä, Neonectria fuckeliana

Ladattavat tiedostot

Bibliografiset tiedot

Napola, Marja-Leena & Napola, Jaakko. 2014. Havaintoja ja tuloksia kuusen koeviljelysten korovaurioista. Metlan työraportteja / Working Papers of the Finnish Forest Research Institute 296. 51 s. ISBN 978-951-40-2475-7 (PDF). Saatavissa: http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2014/mwp296.htm.

Yhteystiedot

Marja-Leena Napola.
Metla
Haapastensyrjäntie 34, 12600 Läyliäinen.
Sähköposti marja-leena.napola@metla.fi

Muut tiedot

Yksikkö: Etelä-Suomen alueyksikkö
Hanke: Tulokas- ja vieraslajit sekä kuusen patogeenit

Sivun alkuun
 
 Tuotettu tietokannasta:    12.06.2014 17:20 Metla : Julkaisut - Publications : Työraportteja 
Palaute
Metlan etusivulle