Metlan työraportteja 292

Metsähakkeen käyttö ja hankinta energiantuotantolaitoksissa – toimintatavat ja toiminnan ongelmat

Sivuja: 24

Tiivistelmä

Suomi on sitoutunut osana EU:n ilmastopolitiikkaa kasvattamaan uusiutuvien energialähteiden osuutta. Puupohjaisella energialla, erityisesti metsähakkeella on suuri merkitys uusiutuvan energian lisäämisessä. Metsähaketta käytettiin yhteensä 7,6 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2012. Yhdessä pientaloissa käytetyn metsähakkeen kanssa kokonaiskäyttö oli 8,3 miljoonaa kuutiometriä. Energiapuuta ostavat nykyisin sekä perinteinen metsäteollisuus, lämpö- ja voimalaitokset että myös pienet ostajat ja niiden yhteenliittymät. Hakkeen toimitusketjut ovat useimmiten olleet metsäyhtiöiden organisoimia ketjuja, joissa on toiminut esimerkiksi puunkorjuu-, kuljetus- ja haketusyrittäjiä. Metsähakkeen käytön kasvu on synnyttänyt alalle myös paljon uutta liiketoimintaa.Tässä raportissa on tarkasteltu metsähaketta käyttävien energialaitosten toimintaa, toimintamalleja, metsähakkeen toimitustapoja, niiden toimivuutta sekä niihin liittyviä ongelmia.

Metsähaketta käytetään sekä pienissä että suurissa energialaitoksissa. Osa laitoksista on pieniä,vain omaan käyttöön, energiaa tuottavia lämpölaitoksia ja osa on suuria voimalaitoksia, joissa tuotetaan sekä sähköä että lämpöä.

Metsähakkeen hankinta laitoksille on organsoitu monella eri tavalla ja toimijoiden kirjo on laaja. Pääsääntöisesti metsähake toimitetaan suoraan laitoksen siiloon tai laitoksen varastoon. Osa hakkeesta toimitetaan myös välivarastolle,josta se noudetaan energialaitoksen toimesta. Osa energialaitoksista hankkii energiapuun täysin itsenäisesti. Yhdellä laitoksella saattaa olla käytössä useampiakin hankintatapoja, pääsääntöisesti kuitenkin vai yksi. Hakkeen toimittajia oli kuitenkin lähes aina ainakin muutama. Yleisimmin metsähakkeen toimittaja ostaa puun metsänomistajalta, hakettaa tai haketuttaa ja kuljettaa sen joko laitokselle tai terminaaliin. Toimittaja vastaa koko hankinnan järjestämisestä. Toimittajan valinta perustuu useisiin tekijöihin. Kuitenkin tärkeimpänä valintaperusteena on hinta, jolloin yritysten välinen yhteistyö ei voi muodostaa pohjaa pitkäjänteiselle kehittämistyölle.

Hankinta sujuu energialaitosten näkökulmasta hyvin. Ongelmia on esiintyntynyt vain harvoin. Ongelmat ovat keskittyneet muutamaan hankintaketjuun.

Hankinnan kehittäminen edellyttäisi energialaitosten edustajien mielestä hinnoittelun yhtenäistämistä ja alueellisten hintaindeksien luomista. Lisäksi jakeiden oikea-aikaista käyttöä tulisi kehittää ja myös hinnoittelumenetelmiä, jotka ottaisivat nykyistä paremmin hakkeen kosteuden huomioon.

Asiasanat

metsähake, energialaitos, arvoketju

Ladattavat tiedostot

Bibliografiset tiedot

Nummelin, Tuomas, Petäjistö, Leena & Rummukainen, Arto. 2014. Metsähakkeen käyttö ja hankinta energiantuotantolaitoksissa – toimintatavat ja toiminnan ongelmat. Metlan työraportteja / Working Papers of the Finnish Forest Research Institute 292. 24 s. ISBN 978-951-40-2471-9 (PDF). Saatavissa: http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2014/mwp292.htm.

Yhteystiedot

Leena Petäjistö, Metsäntutkimuslaitos, PL 18, 01301 VANTAA, leena.petajisto@metla.fi

Muut tiedot

Sivun alkuun
 
 Tuotettu tietokannasta:    14.05.2014 16:20 Metla : Julkaisut - Publications : Työraportteja 
Palaute
Metlan etusivulle