Metlan työraportteja 266

Kauppasienisadot itäsuomalaisissa kuusikoissa – koealaverkosto ja tuloksia vuosilta 2010–2012

Sivuja: 30

Tiivistelmä

Kauppasienten hyödyntämistä voitaisiin lisätä merkittävästi. Samalla metsistä saatava taloudellinen tuotto ja virkistyskäytöstä saatava hyvinvointi kasvattaa ja monipuolistaa metsistä saatavia hyötyjä. Tässä tutkimuksessa selvittiin itäsuomalaisten kuusikoiden kauppasienisatoja ja niiden arvoa. Erityishuomion kohteena oli herkkutatti. Tutkimuksessa pyrittiin myös arvioimaan satotasojen riippuvuutta kuusikoiden puustotunnuksista. Herkkutatille laadittiin tätä varten alustava satomalli.

Tutkimusaineisto sisälsi 52 kuusikoihin perustettua 20Å~20 metrin koealaa ja niiltä vuosina 2010–2012 inventoidut kauppasienisadot. Koealat pyrittiin perustamaan puustoltaan ja käsittelyhistorialtaan erilaisiin metsiköihin. Koealojen puusto mitattiin niiden perustamisen yhteydessä. Kauppasienten itiöemien tuorepaino laskettiin kertomalla itiöemien lukumäärä sienisatotutkimuksesta saadulla ko. sienilajin keskimääräisellä tuorepainolla. Sienisadon arvo määritettiin poimijoille Itä-Suomessa vuonna 2011 maksettujen poimijahintojen avulla.

Tulosten mukaan vuosina 2010–2012 kaikkien kauppasienilajien sato koealoilla oli keskimäärin 31,0 kg ha-1a-1. Valtaosan sadosta muodostivat kangas- (27 %) ja haaparousku (26 %) sekä herkkutatit (22 %). Koealojen keskimääräinen vuotuinen herkkutattisato oli 6,8 kg ha-1. Hajonta vuosien, koealojen ja sienilajien välillä oli huomattavaa. Kauppasienilajien keskimääräinen vuotuinen arvo poimijatulona oli 63,4 € ha-1. Herkkutattisadon arvo oli 24,7 € ha-1 eli yli kolmasosa vuotuisen sadon arvosta. Satomallilla arvioitiin herkkutattisatoja eri tavoin harvennetuissa kuusikoissa. Harvennetuista kuusikoista kiertoajan aikana saadut herkkutattisadot ja -tulot olivat 13–20 % korkeammat kuin harventamattomasta kuusikosta. Eri harvennusohjelmien väliset erot tattisadoissa ja -tuloissa olivat pienet, sillä parhaat tattisadot saatiin ennen kuin kuusikot saavuttivat ensiharvennusvaiheen.

Tulokset osoittavat, että itäsuomalaiset kuusikot voivat tuottaa huomattavan suuria kauppasienisatoja. Erityisesti alle 45-vuotiaissa kuusikoissa kauppasienisadon vuotuinen arvo oli keskimäärin lähes 80 € ha-1. Kauppasienisatoja ja -lajeja ei kuitenkaan hyödynnetä riittävästi. Ongelmana on muun muassa se, että vaikka kauppasieniluettelo sisältää 31 ruokasienilajia, sienikauppaa käydään vain noin kymmenellä lajilla. Tehokkaampi hyödyntäminen edellyttää myös ostoprosessien kehittämistä ja lukuisia toimenpiteitä tuotekehityksessä ja markkinoinnissa.

Asiasanat

ei-puuaineiset tuotteet, herkkutatti (Boletus edulis), monikäyttö, satomalli

Ladattavat tiedostot

Bibliografiset tiedot

Miina, Jari, Kurttila, Mikko & Salo, Kauko . 2013. Kauppasienisadot itäsuomalaisissa kuusikoissa – koealaverkosto ja tuloksia vuosilta 2010–2012. Metlan työraportteja / Working Papers of the Finnish Forest Research Institute 266. 30 s. ISBN 978-951-40-2419-1 (PDF). Saatavissa: http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2013/mwp266.htm.

Yhteystiedot

Jari Miina, Metla, Yliopistokatu 6, 80101 Joensuu.
Sähköposti jari.miina@metla.fi

Muut tiedot

Sivun alkuun
 
 Tuotettu tietokannasta:    27.11.2013 14:43 Metla : Julkaisut - Publications : Työraportteja 
Palaute
Metlan etusivulle