Metlan työraportteja 256

Integroitu aines- ja energiapuun korjuu turvemaalla sulan maan aikana – korjuujälki ja ravinnetalous

Sivuja: 24

Tiivistelmä

Finnish Bioeconomy Cluster FIBIC Oy (www.fibic.fi) EffFibre-ohjelman WP 2:n “Potential and feasibility of intensive wood and biomass production” osana Metsähallitus käynnisti 2011 yhteistyössä Metsäntutkimuslaitoksen kanssa hankekokonaisuuden ”Turvemaiden kesäkorjuu liikkeelle”, jonka tavoitteena on edistää suometsien sulanmaan aikaisten puunkorjuuoperaatioiden toteutumista. Hankekokonaisuus käsitti tutkimukset integroidun aines- ja energiapuun korjuun edellytyksistä turvemaakohteilla ja laserkeilausaineistosta saatavien tietojen käyttömahdollisuudesta turvemaaleimikoiden korjuukelpoisuuden kuvauksessa. Tässä raportissa esitetään keskeiset tulokset integroidun korjuun tutkimuksesta,jossa verrattiin korjuujälkeä ja metsään jäävää hakkuutähteen määrää viidellä eri korjuumenetelmällä, joista kolmessa energiapuuta otettiin ainespuun ohessa talteen joko kokopuuna tai rankana. Korjuu toteutettiin kesäkorjuukelpoiseksi luokitetulla turvemaakohteella sateisen kesän jälkeen lokakuussa 2011 suometsiin hyvin sopivalla kalustolla. Haastavissa kantavuusoloissa korjuu pystyttiin toteuttamaan kohtuullisella korjuujäljellä. Kun otettiin talteen pelkästään ainespuuta ja hakkuutähteet jäivät ajourille, keskimääräinen raiteenmuodostus pysyi 100 tonnin ylimenneeseen massaan saakka 10 cm tasossa. Ylimennyt massa sisälsi tällöin koneiden ja kuormien massat, käytännössä hakkuukoneen ylityksen ja 2–3 ajokoneen kuormaa. Tällainen kuormitus on tyypillinen keruu-urille. Varastolle tulevilla kokoojaurilla kuormitus ja sen myötä raiteenmuodostus on suurempi. Rämeillä hyvän korjuujäljen vaatimuksena on, että yli 10 cm raidetta on alle 10 % urapituudesta. Turpeen ja juuriston kantavuusvaikutuksen yhdistävä piikkisiipikaira osoittautui lupaavaksi kantavuuden mittausvälineeksi. Sen antama leikkausmoduli samoin kuin kivisyysrassin painuma ja havukerroksen paksuus olivat hyviä kantavuuden ennustajia. Harvesterin raiteenmuodostus on merkittävä raiteenmuodostuksen selittäjä yhdessä mittauspisteen yli kulkeneen kokonaismassan kanssa.

Kaikissa tutkituissa korjuumenetelmissä metsään jäi merkittävä osuus hakkuutähteistä. Eniten hakkuutähteitä jäi ainespuun korjuussa, vähiten integroidussa korjuussa otettaessa energiapuu talteen kokopuuna. Energiapuuta talteenotettaessakin 28–48 % hakkuutähteistä jäi metsään. Turvemailla suositellaan jätettäväksi kolmasosa hakkuutähteistä. Metsään jäävät hakkuutähteet jaettiin ositteisiin ja niiden sisältämät ravinnepitoisuudet analysoitiin. Suometsissä usein kriittisestä kaliumista jäi energiapuuta talteenotettaessakin 55–74 % kasvupaikalle. Energiapuun talteenottoa kokopuuna on kuitenkin syytä välttää kasvupaikoilla, joilla näkyy ravinnepuutoksia tai, jotka ovat kaliumpuutoksen riskialueita. Jos suometsistä halutaan korjata energiapuuta, ainespuun ja rankapuun integroitu korjuu näyttää sopivalta menetelmältä niin korjuujälki- kuin ravinnekysymykset huomioon ottaen.

Metsähallituksessa integroidun korjuun tutkimusosiota johti projektipäällikkö Jouni Karjalainen ja projektin omistaja oli hankintapäällikkö Markku Eklund. Metsäntutkimuslaitoksessa hanketta hallinnoi aluejohtaja Jori Uusitalo. Tutkimus toteutettiin Metsähallituksen Nurmeksen metsätiimin alueella Rautavaaralla. Kohteen etsimisestä ja korjuutyön toteutuksesta vastasivat suunnittelija Risto Ryynänen ja korjuuesimies Unto Korhonen Metsähallituksesta. Hakkuukone tuli Motoajo Oy:ltä, ajokone vastaavasti S. Kuittinen Oy:ltä.

Asiasanat

suometsät, integroitu korjuu, korjuujälki, ravinnetalous

Ladattavat tiedostot

Bibliografiset tiedot

Sirén, Matti, Hytönen, Jyrki, Ala-Ilomäki, Jari, Neuvonen, Tuomo, Takalo, Tero, Salo, Erkki, Aaltio, Hannu & Lehtonen, Mika. 2013. Integroitu aines- ja energiapuun korjuu turvemaalla sulan maan aikana – korjuujälki ja ravinnetalous. Metlan työraportteja / Working Papers of the Finnish Forest Research Institute 256. 24 s. ISBN 978 -951-40-2410-8 (PDF). Saatavissa: http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2013/mwp256.htm.

Yhteystiedot

Matti Sirén, Metla, PL 18, 01301 Vantaa.
Sähköposti matti.siren@metla.fi

Muut tiedot

Yksikkö: Etelä-Suomen alueyksikkö
Hankkeet: Turvemaiden kesäkorjuu liikkeelle, Uudet tekniset menetelmät maaston kulkukelpoisuuden ennustamiseen ja hakkuun suunnitteluun, Toimitusvarmat ja tehokkaat puubiomassan hankintaketjut metsästä loppukäyttäjälle

Taitto: Maija Heino/ Essi Puranen

Sivun alkuun
 
 Tuotettu tietokannasta:    27.11.2013 14:43 Metla : Julkaisut - Publications : Työraportteja 
Palaute
Metlan etusivulle