Metlan työraportteja 248

Kanto- ja juuripuun nosto hakkuutyön yhteydessä turvemaalla

Sivuja: 23

Tiivistelmä

Tutkimuksessa selvitettiin hakkuutyön tuottavuus ja puubiomassan korjuukustannus työtavalla, jossa puut nostetaan maasta juurineen hakkuutyön yhteydessä. Em. työtapaa verrattiin perinteiseen korjuutapaan, jossa maanpäällinen puubiomassa ja kantopuu korjataan talteen erillisinä työvaiheina, kun suota valmistellaan turvetuotantoa varten. Tuottavuuseron selvittämiseksi tehtiin vertaileva aikatutkimus, jossa hakkuu tehtiin yksinpuin keskiraskaalla hakkuukoneella ja juurakon nostoa ja kasausta lukuun ottamatta puun prosessointitapa (katkonta, karsinta ja latvusmassan kasaus) olivat samat.

Aikatutkimusaineistojen pohjalta laadittiin puukohtaiset ajanmenekkimallit, joiden avulla verrattiin hakkuutapojen ajanmenekkiä, tuottavuutta ja kustannusta hakkuupoistuman rinnankorkeusläpimitan mukaan. Korjuutapavertailun tulokset laskettiin puun kokonaisbiomassan (juuret, runkopuu ja latvusmassa) korjuukustannuksena (€/m3) tienvarsivarastolla hakkuun ajanmenekkimallien ja aiemmin julkaistujen metsäkuljetustutkimusten ja kantojen korjuututkimusten tulosten perusteella. Tutkimuksen mukaan hakkuuseen integroidulla kantojen nostolla oli mahdollista alittaa erilliskorjuun kustannukset turvetuotantoalueen valmisteluhakkuussa. Vertailulaskelman mukaan integroitu korjuu oli kannattava menetelmä rinnankorkeusläpimittaan 20 cm saakka, kun hakkuukoneen käyttötuntikustannus oli sama kuin normaalilla hakkuutavalla. Jos hakkuukoneen käyttötuntikustannus oli 10 % kalliimpi kuin perinteisellä hakkuutavalla, niin integroitu korjuu on kannattava menetelmä hakkuupoistuman rinnankorkeusläpimittaan 18 cm saakka. Kun hakkuukoneen käyttötuntikustannus oli 20 % kalliimpi, niin integroitu korjuu oli kannattava hakkuutapa rinnankorkeusläpimittaan 16 cm saakka turvetuotantoalueen valmisteluhakkuussa.

Tutkimustulokset olivat erittäin lupaavat integroidun korjuun osalta. Hakkuutapa on kuitenkin uusi ja koottu aineisto sekä kaluston ja kuljettajien osalta suppea, mikä vaikeuttaa tulosten yleistämistä. Käytännön kokeiluja kannattaa kuitenkin jatkaa etenkin kaivukoealustaisilla hakkuukoneilla. Hakkuutyön käytännön tuottavuuden ohella tulisi seurata polttoaineen kulutusta sekä puomiston ja hakkuulaitteen kestävyyttä ja selvittää hakkuukoneen todellinen käyttötuntikustannus perinteiseen hakkuutapaan verrattuna. Lisäksi tulisi kerätä kokemuksia ainespuun, latvusmassan ja kantopuun metsäkuljetuksen onnistumisesta myllerretyillä suopohjilla.

Asiasanat

puunkorjuu juurineen, kannot, metsähake, turvetuotanto, integroitu puunkorjuu juurineen, kannot, metsähake, turvetuotanto, integroitu puunkorjuu juurineen, kannot, metsähake, turvetuotanto, integroitu korjuu, avohakkuu, yksioteharvesteri

Ladattavat tiedostot

Bibliografiset tiedot

Laitila, Juha, Väätäinen, Kari & Asikainen, Antti. 2012. Kanto- ja juuripuun nosto hakkuutyön yhteydessä turvemaalla. Metlan työraportteja / Working Papers of the Finnish Forest Research Institute 248. 23 s. ISBN 978-951-40-2398-9 (PDF). Saatavissa: http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2012/mwp248.htm.

Yhteystiedot

Juha Laitila, Metla, PL 68, 80101 Joensuu.
Sähköposti juha.laitila@metla.fi

Muut tiedot

Yksikkö: Itä-Suomen alueyksikkö
Hanke: Toimitusvarmat ja tehokkaat puubiomassan hankintaketjut metsästä loppukäyttäjälle

Taitto: Maija Heino

Sivun alkuun
 
 Tuotettu tietokannasta:    27.11.2013 14:43 Metla : Julkaisut - Publications : Työraportteja 
Palaute
Metlan etusivulle