Metlan työraportteja 224

Kuljettajaa opastavien järjestelmien tarve ja hyötypotentiaali koneellisessa puunkorjuussa

Tekijät: Ylimäki, Rami, Väätäinen, Kari, Lamminen, Sami, Sirén, Matti, Ala-Ilomäki, Jari, Ovaskainen, Heikki & Asikainen, Antti
Sivuja: 70

Tiivistelmä

Koneellisessa puunkorjuussa kuljettajan vaikutus työn tuottavuuteen on merkittävä. Samanlaisella kalustolla ja yhdenmukaisissa korjuuolosuhteissa kokeneiden hakkuukoneenkuljettajien tuottavuus kokemattomiin verrattuna voi olla kaksin- tai jopa kolminkertainen. Myös työurallaan pitkään toimineiden, kokeneiden kuljettajien tuottavuustasojen on todettu poikkeavan jopa 40 % samanlaisilla leimikoilla. Keinoja kokemattomien ja osinkokeneiden kuljettajien tuottavuuden ja työjäljen parantamiseksi sekä työssäoppimisen tehostamiseksi kaivataan kipeästi. Kuljettajaa opastavilla järjestelmillä voidaan antaa kuljettajalle lisäinformaatiota ja tukea vaihtelevissa päätöksentekotilanteissa ja esimerkiksi ehdottaa kuhunkin työtilanteeseen paremmin soveltuvia ja tehokkaampia työtekniikoita. Opastavien järjestelmien avulla voidaan vähentää työn psyykkistä kuormitusta, pienentää kuljettajien tuottavuuseroja ja lyhentää työssäoppimisaikaa.

Kyselytutkimuksella selvitettiin kuljettajaa opastavien järjestelmien tarvetta ja hyötypotentiaalia, koneellisen puunkorjuun ongelmia sekä kokemattomien kuljettajien keskimääräistä työssäoppimisaikaa ja tuottavuuseroa kokeneisiin kuljettajiin verrattuna. Kyselyn kohderyhmänä oli metsäkoneenkuljettajia, puunkorjuuyrittäjiä sekä koneellisen puunkorjuun kuljettajakoulutusta tarjoavien oppilaitosten opettajia ja opiskelijoita. Tutkimuksen perusteella metsäkoneenkuljettajaa opastaville järjestelmille on tarvetta. Kyselyssä esitetyt opastuskohdat saivat vastaajilta arvioita arvosanoilla ”hieman tarpeellinen,…, erittäin tarpeellinen”. Yksikään esitetty kohta ei saanut vastaajilta arviota ”ei lainkaan tarpeellinen”. Tarpeellisimmiksi opastuskohdiksi hakkuutyössä vastaajat nostivat erityisesti kohtia, joihin on jo tarjolla opastusta metsäkoneissa. Näitä olivat muun muassa erityiskohteiden sijainnit sekä leimikon ja kuvion rajat. Lähikuljetuksessa vastaajat kokivat tarpeellisimmiksi ajouraston kulkukelpoisuuden opastuksen, puutavaran paikannuksen leimikolla sekä tienvarsivarastojen sijaintien opastuksen. Yrittäjävastausten perusteella kokemattoman kuljettajan työssäoppimisaika oli keskimäärin 15,6 kuukautta ja tuottavuus noin 40 % kokeneen kuljettajan vastaavasta. Kuljettajat haluaisivat enemmän palautetta työstään, sillä heidän on vaikea arvioida esimerkiksi oman työtekniikkaansa tehokkuutta. Opastuksesta hyötyisivät eniten uudet ja vähän kokemusta omaavat kuljettajat, joilla ei vielä ole työkokemuksen tuomaa rutiinia päätöksentekotilanteissa ja koneen kuljettamisessa.

-

Cut-to-length (CTL) harvesting with sophisticated forest machines in Nordic logging conditions requires high level of operator expertise and skill. On-the-job learning period to reach the ultimate level of productivity can be up to 1 to 2 years. Intelligent operator tutoring systems could ease the work and improve its quality especially for inexperienced operators, although more experienced operators are also expected to benefit in some areas of the work. In varying situations and conditions of logging, operator tutoring system is seen as a potential instrument for a) decreasing decision making related strain and uncertainty, b) promoting cost efficient work methods and techniques, and c) guiding the operator towards efficient yet gentle way to operate the machine.

The aim of the study was to point out the potential of computer-based assistance in several elements of the harvesting operation - both in cutting and forwarding. A survey was conducted amongst forest machine operators, logging entrepreneurs, as well as students and teachers of vocational schools for mechanized harvesting. According to the results, forest machine operators were fairly willing to receive real-time intelligent assistance and guidance. Harvester operators preferred tutoring and guidance in locating protected areas on logging sites, locating cutting borders and monitoring harvesting damages. Forwarder operators needed guidance in locating roadside storages, information on the trafficability of strip road network and assistance in locating cut timber on the site.

Asiasanat

opastavat järjestelmät, metsäkoneenkuljettaja, koneellinen, puunkorjuu, tuottavuus | operator tutoring system, forest machine operator, mechanised logging, productivity

Ladattavat tiedostot

Bibliografiset tiedot

Ylimäki, Rami, Väätäinen, Kari, Lamminen, Sami, Sirén, Matti, Ala-Ilomäki, Jari, Ovaskainen, Heikki & Asikainen, Antti. 2012. Kuljettajaa opastavien järjestelmien tarve ja hyötypotentiaali koneellisessa puunkorjuussa. Metlan työraportteja / Working Papers of the Finnish Forest Research Institute 224. 70 s. ISBN 978-951-40-2352-1 (PDF). Saatavissa: http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2012/mwp224.htm.

Yhteystiedot

Kari Väätäinen, Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Yliopistokatu 6, PL 68, 80101 Joensuu. Sähköposti kari.vaatainen@metla.fi

Muut tiedot

Yksikkö: Itä-Suomen alueyksikkö

Tutkimus kuului Metsäklusterin alaiseen EffFibre ohjelman WP3-hankekokonaisuuteen nimeltä ” Operationalefficiency of intensified wood production and supply” ja sen sisällä hankkeeseen ”Intelligent operator tutoring systems for wood harvesting”. Ohjelman ja hankkeen kesto on 3 vuotta ja päättyy kesällä 2013. Rami Ylimäki laati Metsäntutkimuslaitoksen vetämässä hankkeessa tässä raportoidusta haastattelututkimuksesta pro gradu -työn (Koneellisen puunkorjuun ongelmat sekä kuljettajaa opastavien järjestelmien tarve ja hyötypotentiaali) Itä-Suomen Yliopistolle.

Taitto: Leena Karvinen

Sivun alkuun
 
 Tuotettu tietokannasta:    27.11.2013 14:43 Metla : Julkaisut - Publications : Työraportteja 
Palaute
Metlan etusivulle