Metlan työraportteja 222

Katsaus energiapuun potentiaaliin ja metsäenergian asemaan energiantuotannossa Karjalan tasavallassa

Tekijät: Karppinen, Paula
Sivuja: 26

Tiivistelmä

Tässä Venäjän metsätalouden opintojen projektityön pohjalta syntyneessä raportissa luodaan katsaus Karjalan tasavallan energiapuupotentiaaliin ja metsäenergian asemaan Karjalan tasavallan energiasektorilla. Karjalan tasavalta on yksi Luoteis-Venäjän metsäisimmistä alueista – metsät peittävät yli 49 % pinta-alasta. Ainespuuksi kelpaavan puun lisäksi Karjalan tasavallan metsissä on mittava energiapuureservi, jota ei tähän mennessä ole vielä riittävästi hyödynnetty. Vuonna 2006 toteutuneiden hakkuuoperaatioiden perusteella energiapuun potentiaali Karjalan tasavallassa oli 2,3 miljoonaa kuutiometriä. Energiapuun kokonaispotentiaali muodostuu hakkuuoperaatioiden yhteydessä saatavan energiapuun lisäksi mekaanisen puunjalostusteollisuuden tähteistä. Mekaanisen puunjalostusteollisuuden energiapuupotentiaaliksi vuoden 2006 tuotantoon perustuen on arvioitu noin miljoona kuutiometriä, mikä on n. 30 % energiapuun kokonaispotentiaalista (3,3 miljoonaa m3). Hakkuusuunnite on verrattain hyvin hyödynnetty Karjalan tasavallassa, mutta hakkuiden määrää olisi kuitenkin varaa lisätä, jolloin myös saatavan energiapuun määrä kasvaisi. Hakkuusuunnite täysimääräisesti hyödyntäen ja mekaanisen puunjalostusteollisuuden tuotantoa lisäämällä energiapuun kokonaispotentiaali Karjalan tasavallassa voisi olla 5,5 miljoonaa m3. Mikäli lisäksi kasvatushakkuut tehtäisiin niiden täyden teknisen potentiaalin mukaisesti, energiapuun kokonaispotentiaali voisi olla jopa lähes 8 miljoonaa m3.

Korkeasta energiapuun potentiaalista huolimatta tärkeimmät energianlähteet Karjalan tasavallassa ovat olleet kivihiili, masutti ja maakaasu. Tällä hetkellä puupolttoaineiden osuus lämpöenergian tuotannossa on 11 %, mikä on enemmän kuin Venäjällä keskimäärin. Suurin osa käytettävästä puupolttoaineesta on halkoja, kun taas hakkeen, pellettien ja brikettien käyttö on vielä hyvin vähäistä. Karjalan tasavalta on yksi Venäjän eniten haketta ja pellettejä tuottavista alueista, mutta käytön esteenä on lämpölaitosten vanhentunut, näiden polttoaineiden käyttöön soveltumaton tekniikka. Hakkeen käytön ongelmana ovat myös jalostuskapasiteetin puute ja korkeat kuljetuskustannukset. Paikallisten polttoaineiden käyttöä on 2000-luvun alkupuolelta lähtien pyritty lisäämään alueellisten ohjelmien turvin mm. muuttamalla lämpökattiloita biopolttoaineille, mutta muutokset eivät ole toteutuneet aiotussa laajuudessa. Muutostöitä aiotaan kuitenkin jatkaa tulevaisuudessa.

Suurin osa (70 %) Karjalan tasavallan sähköenergiasta tuotetaan vesivoimalla. Metsäenergian osuus sähköenergian tuotannossa on marginaalinen. Puupolttoaineita käytetään osittaisena polttoaineena ainoastaan Pitkärannan sellutehtaan ja Segežan sellu- ja paperitehtaan yhteistuotantovoimaloissa. Karjalan oma sähköntuotanto kattaa vain 50–60 % sähköntarpeesta. Tulevaisuudessa sähkö-, kuten myös lämpöenergian kulutuksen ennustetaan kasvavan. Runsaan energiapuupotentiaalin ansiosta Karjalan tasavallalla on hyvät edellytykset metsäenergian aseman vahvistamiseen, mutta se ei tapahdu ilman lainsäädäntöä ja vahvaa poliittista tahtoa.

Asiasanat

Venäjä, Karjalan tasavalta, energiapuu, bioenergia, metsäenergia, puupolttoaine, halot, hake, pelletti, briketti, sähkö, lämpö

Ladattavat tiedostot

Bibliografiset tiedot

Karppinen, Paula. 2012. Katsaus energiapuun potentiaaliin ja metsäenergian asemaan energiantuotannossa Karjalan tasavallassa. Metlan työraportteja / Working Papers of the Finnish Forest Research Institute 222. 26 s. ISBN 978-951-40-2350-7. Saatavissa: http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2012/mwp222.htm.

Yhteystiedot

Sari Karvinen, Metsäntutkimuslaitos, PL 68, 80101 Joensuu.
Sähköposti sari.karvinen@metla.fi

Muut tiedot

Yksikkö: Itä-Suomen alueyksikkö
Hankkeet: Bioenergia-alan yhteistyön kehittäminen, Puunkorjuu ja logistiikka Venäjällä - painopisteenä tutkimus ja liiketoimintamahdollisuudet

Taitto: Anna-Kaisu Korhonen

Sivun alkuun
 
 Tuotettu tietokannasta:    27.11.2013 14:43 Metla : Julkaisut - Publications : Työraportteja 
Palaute
Metlan etusivulle