Metlan työraportteja 208

Suomalainen metsänomistaja 2010

Sivuja: 94

Tiivistelmä

Metsäntutkimuslaitos on tehnyt kyselyihin ja haastatteluihin perustuvia metsänomistajatutkimuksia 1970-luvulta alkaen. Viimeisin seurantatutkimuksen aineistonkeruu tehtiin alkuvuonna 2009. Postikyselyssä selvitettiin sekä metsänomistajiin ja tiloihin liittyviä rakennepiirteitä että metsätaloudellista käyttäytymistä vuosina 2004–08. Kyselyn otokseen poimittiin metsäkeskuksittain 13 000 kaikkiaan noin 300 000:sta yli 5 hehtaarin perhemetsätilasta. Lopullinen vastausprosentti oli hieman yli 49, ja tutkimuksessa käyttökelpoisia vastauksia saatiin 6 318 kappaletta. Tulokset esitetään prosenttiosuuksina metsätilojen lukumäärästä ja yksityismetsien pinta-alasta.

Tulosten mukaan metsänomistajakunnan rakennemuutos jatkuu. Erityisen nopeasti on lisääntynyt metsänomistajien keski-ikä, joka oli jo 60 vuotta. Päätoimisia maatalousyrittäjiä oli enää 16 prosenttia metsänomistajista ja eläkeläisten osuus oli kasvanut 45 prosenttiin. Palkansaajien osuus oli 30 prosenttia. Seitsemän prosenttia metsänomistajistaoli muita yrittäjiä kuin maatalousyrittäjiä, ja kaksi prosenttia oli työelämän ulkopuolella (työttömät, opiskelijat jne.). Metsätiloista 76 prosenttia oli yhden henkilön tai puolisoiden yhteisessä omistuksessa. Yhtymiä ja perikuntia oli molempia 12 prosenttia tiloista. Yhtymien määrä oli lisääntynyt samassa suhteessa kuin perikuntien oli vähentynyt. Tutkimustilan sijaintikunnassa asui 64 prosenttia metsänomistajista ja tilallaan vakinaisesti 42 prosenttia metsänomistajista. Keskimääräinen tilakoko oli 35 hehtaaria. Kun metsänomistajien eri kuntien alueilla sijainneet metsätilat laskettiin yhteen, keskimääräiseksi tilakooksi tuli 45 hehtaaria. Tavoitteittain ryhmiteltynä metsänomistajista 30 prosenttia oli monitavoitteisia, 24 prosenttia virkistyskäyttäjiä, 20 prosenttia metsästä eläviä, 16 prosenttia taloudellista turvaa korostavia ja kymmenen prosenttia epätietoisia.

Taimikonhoito ja metsänviljely olivat vuosina 2004–08 yleisimmät tiloilla tehdyt työlajit. Kumpaakin oli tehty noin puolella metsätiloista. 42 prosenttia metsänomistajista oli saanut kestävän metsätalouden rahoituslain mukaista tukea johonkin metsänhoidon tai -parannuksen työlajiin. Metsänomistajista 62 prosenttia teki vuosina 2004–08 ainakin yhden puukaupan. Keskimäärin metsänomistajat myivät puuta vuodessa 3,5 m3/ha. Puuta myyneillä myyntiväli oli keskimäärin 3,4 vuotta ja puukaupan koko vuodessa 530 m3. Metsänomistajista 85 prosenttia oli vuosina 2004–08 tarvinnut vähintään kerran henkilökohtaista neuvontaa metsäalan ammattilaiselta. Joukkoneuvontaan oli osallistunut 35 ja ryhmäneuvontaan 14 prosenttia metsänomistajista. Metsäsuunnitelma oli 45 prosentilla tiloista, mikä vastasi 60 prosenttia metsäalasta.

Asiasanat

metsänomistusrakenne, metsänomistuksen tavoitteet, metsänhoitotyöt, omatoimisuus, puunmyyntikäyttäytyminen,neuvonta, yksityismetsät

Ladattavat tiedostot

Bibliografiset tiedot

Hänninen, Harri, Karppinen, Heimo & Leppänen, Jussi. 2011. Suomalainen metsänomistaja 2010. Metlan työraportteja / Working Papers of the Finnish Forest Research Institute 208. 94 s. ISBN 978-951-40-2317-0 (PDF), ISBN 978-951-40-2318-7 (nid.). Saatavissa: http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2011/mwp208.htm.

Yhteystiedot

Jussi Leppänen, Metsäntutkimuslaitos,
PL 18, 01301 Vantaa.
Sähköposti jussi.leppanen@metla.fi

Muut tiedot

Yksikkö: Etelä-Suomen alueyksikkö
Hanke: Perhemetsätalous ja metsäpolitiikka

Metlan ohella tutkimusaineiston keruuta rahoittivat Metsämiesten Säätiö (09T032) ja Metsäteho.

Julkaisun taiton teki Sisko Salminen, Metla.

Sivun alkuun
 
 Tuotettu tietokannasta:    27.11.2013 14:43 Metla : Julkaisut - Publications : Työraportteja 
Palaute
Metlan etusivulle