Metlan työraportteja 207

Määräaikaiset suojelukorvaukset ja laskennalliset tulonmenetykset vapaaehtoisessa metsien monimuotoisuuden turvaamisessa

Sivuja: 39

Tiivistelmä

Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa päätöksentekijöille uutta tietoa ympäristötuella turvattavien puustoisten METSO-kohteiden korvausperusteiden määrittämisestä. Raportissa tarkasteltiin metsänomistajan laskennallista puunmyyntitulon menetystä 10 vuoden sopimuskaudella. Tutkimuksen metsäkeskuksittai¬nen aineisto muodostui 183:sta ympäristötukisopimuksesta vuosilta 2008–2010.

Puunmyyntitulojen menetysten arviointia varten testattiin Metsäntutkimuslaitoksen SuojeluMOTTI-ohjelmistoa ja arvioitiin sen soveltuvuutta määräaikaisen suojelun tarkasteluun. Tutkimuksessa vertailtiin SuojeluMOTTI-laskelmilla saatujen puunmyyntitulon menetysten, sopimuksista todellisuudessa maksettujen kemera-ympäristötukien sekä suunnitteilla olevan uuden kemera-laskentakaavan mukaan määritettyjen korvausten suuruuksia keskenään. Laskennassa tarkasteltiin myös tulosten herkkyyttä mm. laskentakorkokannan tai kantohintamuuttujan suhteen. Kantohintamuuttujina käytettiin sekä puutavaralajeittaisia kantohintoja että kaikki puutavaralajit sisältävää maa- ja metsätalousministeriön määrittämää keskikantohintaa.

Tulosten mukaan Kemera-rahoituksella maksetut ympäristötukikorvaukset olivat keskimäärin merkittävästi korkeampia kuin SuojeluMOTTI-ohjelmistolla määritetyt laskennalliset tulonmenetykset. Erot toteutuneiden korvausten ja laskennallisten tulonmenetysten välillä johtuivat siitä, että vallitseva korvausperustekäytäntö pohjatuu pelkästään sopimushetken puuston hakkuuarvoon, eikä näin ollen sisällä odotusarvoa tulevista metsänkäsittelyistä. Laskennalliset tulonmenetykset puolestaan perustuvat nimenomaan odotusarvoon tulevista metsänkäsittelyistä. Laskennallisia tulonmenetyksiä ei kuitenkaan voida sellaisenaan pitää sopivana korvausperusteena, vaan pikemminkin minimitasona. Minimitason ylittävä osa puolestaan voisi edustaa luontoarvoille kohdentuvaa hypoteettista hintaa, joka saattaisi toteutua jos markkinamekanismi tässä yhteydessä toimisi. Tällä hetkellä yksityismetsien luontoarvot ovat kuitenkin rinnastettavissa julkishyödykkeiksi, jolloin luontoarvoille ei ole aitoja markkinoita.

Ympäristötuen perusteena olevan puuston hakkuuarvon määrittämistä voidaan tarkentaa käyttämällä puutavaralajeittaisia kantohintoja ja riittävän tarkkaa puustotietojen kuvioittaista arviointia. Ympäristötuen korvausperusteiden kehittämistyössä yhtenä haasteena on se, että ympäristötuella korvataan sekä vapaaehtoisesti METSO-ohjelmaan tarjottuja kohteita että metsälain 10 § kohteita, joiden ominaispiirteiden turvaaminen on lakisääteistä.

Asiasanat

METSO, määräaikainen suojelu, ympäristötuki, SuojeluMOTTI-ohjelma, puunmyyntitulon menetys

Ladattavat tiedostot

Bibliografiset tiedot

Suihkonen, Lauri, Ahtikoski, Anssi, Hänninen, Riitta, Hynynen, Jari & Loiskekoski, Maarit. 2011. Määräaikaiset suojelukorvaukset ja laskennalliset tulonmenetykset vapaaehtoisessa metsien monimuotoisuuden turvaamisessa. Metlan työraportteja / Working Papers of the Finnish Forest Research Institute 207. 39 s. ISBN 978-951-40- 2316-3 (PDF). Saatavissa: http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2011/mwp207.htm.

Yhteystiedot

Lauri Suihkonen, Metsäntutkimuslaitos, PL 18, 01301 Vantaa. Sähköposti lauri.suihkonen@metla.fi

Muut tiedot

Sivun alkuun
 
 Tuotettu tietokannasta:    27.11.2013 14:43 Metla : Julkaisut - Publications : Työraportteja 
Palaute
Metlan etusivulle