Metlan työraportteja 195

Maisemanhoito leimikonsuunnittelussa

Sivuja: 49

Tiivistelmä

Tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa leimikonsuunnittelua tekevien metsäammattilaisten asenteita, käsityksiä ja mielipiteitä metsämaisemanhoidosta Suomessa. Kyselytutkimukseen vastasi 608 henkilöä, jotka tekevät leimikonsuunnittelua metsäyhtiöissä, metsänhoitoyhdistyksissä ja Metsähallituksessa. Vastausprosentti oli 64.

Leimikonsuunnittelijoiden suhtautuminen maisemanhoitoon oli varsin myönteinen, ja he arvioivat maisemanhoidon merkityksen kasvavan tulevaisuudessa. He olivat myös halukkaita kehittämään omaa maisemanhoidon osaamistaan. Maisemalliseen suunnitteluun käytettiin vastausten mukaan keskimäärin kymmenesosa leimikonsuunnitteluun menevästä työajasta.

Leimikonsuunnittelijat olivat pääpiirteittäin tyytyväisiä maisemanhoidon nykytilaan, heidän mielestään nykymuotoinen metsänhoito tuottaa kaunista maisemaa, ja he myös pitivät omaa maisemanhoidon osaamistaan hyvänä. Maisemanhoidon julkista rahoitusta toivottiin kuitenkin lisää. Maisemanhoidon haasteet liittyivät monen tavoitteen yhteensovittamiseen, erityisesti maisemanhoidon ja hakkuutulojen tai metsänhoidollisesti parhaiden toimenpiteiden yhteensovittamiseen, tilanrajojen tuomiin esteisiin hakkuiden rajauksessa sekä ajanpuutteeseen.

Leimikonsuunnittelijoiden mielestä metsänomistajien odotukset ja asenteet rajoittavat maisemanhoitoa. Metsänomistajien myönteinen asennoituminen maisemanhoitoon ei välttämättä toteudu käytännössä puunmyyntitilanteissa. Leimikonsuunnittelijoiden ja metsänomistajien välistä vuoropuhelua maisemanhoidosta tulisi lisätä, sillä nykyisin vain noin puolessa leimikonsuunnittelutilanteissa keskustellaan maisemanhoidosta. Metsänomistajien ja leimikonsuunnittelijoiden käsityksissä maisemanhoidosta oli myös eroja.

Leimikonsuunnittelijat pitivät maisemanhoidon koulutusta, ohjeistusta ja mallikohteita vähintään kohtalaisina keinoina välittää maisemanhoitotietoa metsäammattilaisille. Erityisen hyvinä tapoina pidettiin maisemanhoidon malli- ja esimerkkikohteita, ja peräti puolet vastaajista toivoi niitä lisää. Lähes kaikki vastaajat olivat saaneet maisemanhoidon koulutusta, mutta yli kolmasosa vastaajista toivoi maisemanhoidon kursseja lisää. Neljäsosa vastaajista ei tuntenut maisemanhoidon kurssien tarjontaa.

Leimikonsuunnittelijoiden mielestä maisemanhoidon oppaita ja ohjeistuksia on riittävästi tarjolla, mutta vain 62 prosenttia käyttää niitä työssään. Maisemanhoidon oppaiden ja ohjeistusten sekä koulutuksen laatuun oltiin melko tyytyväisiä, mutta niiden käytännönläheisyydessä ja yksityiskohtaisuudessa koettiin olevan hieman parantamisen varaa. Leimikonsuunnittelijat olivat sisäistäneet hyvin nykyiset maisemanhoito-ohjeet.

Metsähallituksen leimikonsuunnittelijoiden vastaukset erosivat yksityismetsien suunnittelijoiden vastauksista, mihin vaikuttavat paitsi Metsähallituksen velvoitteet ottaa maisemaa huomioon metsätaloudessa myös erilaiset suunnittelukäytännöt. Metsähallituksen vastaajien näkemyksissä korostui se, että valtion mailla maisemanhoitoa harjoitetaan enemmän kuin yksityismailla ja myös hieman myönteisempi suhtautuminen maisemanhoitoon.

Asiasanat

maisema, maisemanhoito, leimikonsuunnittelu, päätehakkuu, Metsähallitus, metsänhoitoyhdistykset, metsäyhtiöt

Ladattavat tiedostot

Bibliografiset tiedot

Karjalainen, Eeva, Silvennoinen, Harri & Tyrväinen, Liisa. 2011. Maisemanhoito leimikonsuunnittelussa. Metlan työraportteja / Working Papers of the Finnish Forest Research Institute 195. 49 s. ISBN 978-951-40-2292-0 (PDF). Saatavissa: http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2011/mwp195.htm.

Yhteystiedot

Eeva Karjalainen, Metsäntutkimuslaitos,
PL 18, 01301 Vantaa.
Sähköposti: eeva.karjalainen@metla.fi

Muut tiedot

Sivun alkuun
 
 Tuotettu tietokannasta:    27.11.2013 14:43 Metla : Julkaisut - Publications : Työraportteja 
Palaute
Metlan etusivulle