Metlan työraportteja 192

Metsän uudistaminen mustikkaturvekankaalla – luontaisesti vai viljellen?

Tekijät: Moilanen, Mikko, Issakainen, Jorma & Vesala, Heikki
Sivuja: 30

Tiivistelmä

Tutkimuksessa seurattiin avo- tai suojuspuuasentoon hakatun ja muokatun kuusivaltaisen turvekankaan luontaista taimettumista ja taimikon alkukehitystä 15 vuoden ajan. Avoalan viljelyvaihtoehtoja olivat kuusen ja männyn kylvö ja istutus ja muokkausvaihtoehtoja mätästys, laikutus ja konetallaus. Tutkimuskohteena ollut paksuturpeinen korpikuvio oli ojitettu lapiotyönä 1930-luvulla ja kunnostusojitettu metsäoja-auralla 1960- ja 1980-luvulla. Kuivatuksen seurauksena kasvupaikka oli muuttunut mustikkaturvekankaaksi.Hakattaessa puuston valtapituus oli 18 m ja runkotilavuus 200–250 m3 ha-1. Valtapuuston alla esiintyneen kuusialikasvoksen tiheys vaihteli 11 000–4 000 kpl ha-1. Hakkuuta seuranneen vuoden aikana suojuspuualoille syntyi luontaisia kuusen taimia 3 400 kpl ha-1 ja hieskoivun taimia 7 000 kpl ha-1. 15 vuoden kuluttua hakkuusta suojuspuualoilla oli kuusia lähes 7 000 kpl ha-1, hieskoivuja lähes 16 000 kpl ha-1 ja mäntyjä 200 kpl ha-1. Muokkaamattomilla avohakkuualoilla kuusen taimia oli lähes 17 000 kpl ha-1, hieskoivun taimia noin 20 000 kpl ha-1 ja männyn taimia vajaat 500 kpl ha-1.

Maanpinnan rikkominen ja muokkaus edistivät merkittävästi niin havupuiden kuin hieskoivun luontaista taimettumista. Kuusen ja männyn kylvö tuottivat runsaan taimiaineksen etenkin mätäspinnoilla. Myös istutustaimet kasvoivat mättäillä paremmin kuin muilla muokkauspinnoilla.

Kaikki vertailtavina olleet metsänuudistamisvaihtoehdot tuottivat tiheän lehtipuusekoitteisen kuusitaimikon 1–2 vuodessa. Metsänhoitosuositusten mukainen vähimmäistaimitiheys täyttyi luontaisen kuusialikasvoksen ja hakkuuta seuranneen täydentävän taimettumisen ansiosta. 14 vuoden kuluttua uudistamistoimista kasvatuskelpoinen kuusen taimitiheys vaihteli viljely- ja muokkaustavasta riippuen 1 930–2 920 kpl ha-1. Kasvatuskelpoinen männyn taimitiheys männyn istutusaloilla vaihteli 670–930 kpl ha-1 ja männyn kylvöaloilla 450–1 750 kpl ha-1. Kasvatuskelpoisten luontaisten hieskoivujen määrä vaihteli 0–730 kpl ha-1.

Muokkaus- ja viljelytoimet osoittautuivat tutkitulla kohteella tarpeettomiksi. Välittömien uudistamiskustannusten (muokkaus, siemen- ja taimimateriaali) ohella kustannuksia aiheutui työläämmästä taimikonhoidosta, sillä muokatulle avohakkuualalle syntyi runsaasti luontaista hieskoivua.

Noin 10 vuoden iässä taimikossa havaittiin kaliumin puutosoireita, jotka yleistyivät seuraavien vuosien kuluessa. On pääteltävissä, että ravinne-epätasapaino rajoittaa puuston kasvua ja että kasvutappioiden ehkäisemiseksi tarvitaan kaliumlannoitusta.

Asiasanat

avohakkuu, mätästys, laikutus, metsänviljely, turvemaa, taimitiheys

Ladattavat tiedostot

Bibliografiset tiedot

Moilanen, Mikko, Issakainen, Jorma & Vesala, Heikki. 2011. Metsän uudistaminen mustikkaturvekankaalla – luontaisesti vai viljellen?. Metlan työraportteja / Working Papers of the Finnish Forest Research Institute 192. 30 s. ISBN 978-951-40-2287-6 (PDF). Saatavissa: http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2011/mwp192.htm.

Yhteystiedot

Mikko Moilanen, Metsäntutkimuslaitos, Muhoksen toimipaikka, Kirkkosaarentie 7, 91500 MUHOS
mikko.moilanen@metla.fi

Muut tiedot

Yksikkö: Pohjois-Suomen alueyksikkö
Ohjelma: Suometsätalous
Hanke: Suometsien uudistaminen

Taitto: Irene Murtovaara

Sivun alkuun
 
 Tuotettu tietokannasta:    27.11.2013 14:43 Metla : Julkaisut - Publications : Työraportteja 
Palaute
Metlan etusivulle