Metlan työraportteja 43

Turvemaiden puun kasvatus ja korjuu – nykytila ja kehittämistarpeet

Tekijät: Heikkilä, Jani
Sivuja: 29

Tiivistelmä

Tutkimuksen tavoitteena oli koostaa yhteen Metsähallituksen ja Tornatorin turvemaiden metsien kasvatuksen ja korjuun toimintamalleja, nykyistä tutkimustietoa valituista teemoista ja tulevaisuuden kehittämistarpeita. Turvemaiden metsätaloudellinen merkitys kasvaa hakkuiden lisääntyessä. Valtakunnan metsien inventoinnin perusteella suometsistä korjataan tällä hetkellä korkeintaan viisi miljoonaa kuutiometriä puuta vuodessa, kun taas suometsien vuotuinen kasvu on luokkaa 25 miljoonaa kuutiometriä. Suometsien hyödyntämiseen onkin jatkossa kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota. Huonosti sulan maan aikaiseen puunkorjuuseen soveltuvien leimikoiden määrän kasvu on haaste puunkorjuulle. Metsänhoidon kannalta haasteellista on turvemaiden metsien kunnostusojituksen ja hakkuun edellyttämän suunnittelutyön lisääntyminen.

Rajanveto metsätalouden piirissä säilytettävien ja sen ulkopuolelle jätettävien soiden välillä on viime aikoina korostunut. Esimerkiksi kunnostusojituksen kannattavuuskriteerien perusteet ovat sekä ekologisia että taloudellisia. Kriteerien laatiminen ja niiden noudattaminen ei ole välttämättä yksinkertaista. Joka tapauksessa suometsätalouden investointien kannattavuuteen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota, sillä tuottamattomat tai turhan voimakkaat investoinnit ovat olleet aiemmin yleisiä.

Energiapuun korjuu turvemaiden ensiharvennuksissa on eräs keino parantaa harvennusten kannattavuutta. Jos energiapuun korjuun kustannukset ylittävät energiapuusta maksettavan hinnan, eikä erotusta voida kattaa valtion tuilla, soveltuu menetelmä vain rajoitetusti hoitamattomille ja ylitiheille nuoren metsän kunnostuskohteille, joilla harvennusta ei voida viivästyttää. Ravinteiden puutoksesta tai epätasapainosta kärsivien kohteiden terveyslannoituksesta on huolehdittava erityisesti silloin, kun kohteelta korjataan kokopuuta.

Suometsien nykyistä tehokkaampi hyödyntäminen edellyttää vahvaa panostusta puunkorjuun kaluston ja menetelmien kehittämiseen. Korjuukauden pidentämiseen on jatkossa tähdättävä määrätietoisesti, sillä korjuun kausivaihtelun lisääntyminen johtaa korkeisiin kustannuksiin korjuussa ja puutavaran varastoinnissa ja hankaloittaa entisestään alan työvoiman saantia. Korjuukauden pidentämisessä avainasemassa ovat korjuukaluston kehittäminen ja korjuukelpoisuusluokituksen tarkentaminen. Erityisesti metsäkuljetuksen kehittämiseen on keskityttävä parantamalla nykyisten pyöräalustaisten kuormatraktoreiden varustelua ja tarvittaessa luomalla kokonaan uusia koneratkaisuja. Korjuukelpoisuusluokittelua voidaan tarkentaa, sillä osa nykyisin talvikorjuukohteiksi katsottavista leimikoista voidaan korjata sulan maan aikaan hyvien olosuhteiden vallitessa.

Asiasanat

suometsät, metsänhoito, puunkorjuu, kehittämistarpeet

Ladattavat tiedostot

Bibliografiset tiedot

Heikkilä, Jani. 2007. Turvemaiden puun kasvatus ja korjuu – nykytila ja kehittämistarpeet. Metlan työraportteja / Working Papers of the Finnish Forest Research Institute 43. 29 s. ISBN 978-951-40-2029-2 (PDF). Saatavissa: http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2007/mwp043.htm.

Yhteystiedot

Jani Heikkilä, Metsäntutkimuslaitos, Kaironiementie 54, 39700 Parkano. Sähköposti jani.heikkila@metla.fi

Muut tiedot

Yksikkö: Parkanon toimintayksikkö
Hanke: Puun kasvatus ja korjuu ojitusalueilla

Sivun alkuun
 
 Tuotettu tietokannasta:    27.11.2013 14:43 Metla : Julkaisut - Publications : Työraportteja 
Palaute
Metlan etusivulle