Metlan työraportteja 21

Metsäntutkimuslaitoksen tutkimusmetsät ja luonnonsuojelualueet 1922–2005

Tekijät: Kakkuri, Eero
Sivuja: 30

Tiivistelmä

Työssä tarkastellaan Metsäntutkimuslaitoksen tutkimus- ja luonnonsuojelualueiden verkoston syntyä ja siinä tapahtuneita merkittävimpiä muutoksia vuosina 1922–2005. Lähteenä käytettiin kirjallisuutta, tilastoja sekä arkistoaineistoa.

Suomen metsänhoitolaitoksen perustamisvaiheessa vuonna 1859 mallipuistojen muodostaminen nähtiin tarpeelliseksi. Kyseisten puistojen sekä kansainvälisten esikuvien katsotaan luoneen pohjaa käytännölle, jossa metsätieteellisen tutkimuksen tarpeisiin varataan monipuolisesti maan eri osia edustavia laajahkoja tutkimusmetsiä pitkäaikaiseen koetoimintaan.

Tutkimuslaitosta perustettaessa vuonna 1917 otettiin huomioon tutkimusmetsien tuleva tarve. Ensimmäiset tutkimusmetsät varattiin laitokselle vuonna 1922. Nämä olivat Vesijaon kruununpuisto Etelä-Hämeessä, Katariinan lehtikuusipuiston alue Raivolassa Karjalankannaksella sekä Jaakkoinsuo lähiympäristöineen Vilppulassa. Tutkimusmetsien verkosto laajeni 1920- ja 1930-luvulla nopeasti. Myös vuonna 1938 perustetut ensimmäiset luonnonpuistot ja kansallispuistot tulivat laitoksen hallintaan, koska niiden katsottiin liittyvän läheisesti tutkimukseen.

Laitoksen hallinnassa olleiden tutkimusmetsien ja luonnonsuojelualueiden kokonaispinta-ala oli vuonna 1938 noin 1952 neliökilometriä. Talvi- ja jatkosodan seurauksena laitos menetti alueitaan Karjalassa, Sallassa ja Petsamossa. Vuonna 1948 laitoksella oli hallinnassaan alueita 1176 neliökilometriä. Tutkimus- ja luonnonsuojelualueiden kokonaispinta-ala lisääntyi 1940-luvun jälkeen viime vuosituhannen vaihteeseen saakka. Vuonna 1967 Metsäntutkimuslaitoksella oli hallinnassaan alueita noin 1315 neliökilometriä ja vuonna 2001 noin 1509 neliökilometriä. Luonnonsuojelualueiden ja tutkimusmetsien määrä väheni 2000-luvun alussa pääasiassa Metsähallitukselle tapahtuneiden hallinnansiirtojen vuoksi. Vuonna 2005 Metsäntutkimuslaitoksella oli hallinnassaan maa- ja vesialueita kaikkiaan noin 880 neliökilometriä. Vuosikymmenten kuluessa Metsäntutkimuslaitoksen tutkimusmetsiin perustetut kenttäkokeet ovat olleet yleensä pitkäaikaisia. Koealoilta on kerätty monipuolisesti mittaus-, näyte- ja havaintoaineistoja, jotka ovat tuottaneet tietoa ja pitkiä aikasarjoja tutkimuksen käyttöön. Tutkimusmetsiä on käytetty metsänkäsittelymenetelmiä, metsien monikäyttöä ja ympäristökysymyksiä tarkasteleviin tutkimuksiin. Perinteisten kenttäkokeiden rinnalla on viime aikoina tutkittu myös maisema- ja valuma-alueita.

Asiasanat

kokeilualueet, luonnonsuojelualueet, tutkimusalueet, tutkimusmetsät, opetusmetsät

Ladattavat tiedostot

Bibliografiset tiedot

Kakkuri, Eero. 2006. Metsäntutkimuslaitoksen tutkimusmetsät ja luonnonsuojelualueet 1922–2005. Metlan työraportteja / Working Papers of the Finnish Forest Research Institute 21. 30 s. ISBN -13: 978-951-40-1993-7 (PDF), ISBN -10: 951-40-1993-8 (PDF). Saatavissa: http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2006/mwp021.htm.

Yhteystiedot

Yhteydenotot
Eero Kakkuri, Metsäntutkimuslaitos, PL 18, 01301 Vantaa. Sähköposti eero.kakkuri@metla.fi

Muut tiedot

Yksikkö: Keskusyksikkö
Hanke: Tutkimusmetsien ja luonnonsuojelualueiden kehittäminen ja koordinointi

Julkaisun taitto: Maija Heino

Sivun alkuun
 
 Tuotettu tietokannasta:    27.11.2013 14:43 Metla : Julkaisut - Publications : Työraportteja 
Palaute
Metlan etusivulle