Metlan työraportteja 19

Puutavaralajien tuoretiheyden alueellinen vaihtelu mittausasemien vastaanottomittauksessa

Tekijät: Kainulainen, Jouni & Lindblad, Jari
Sivuja: 29

Tiivistelmä

Puutavaran kaukokuljetusmaksujen perusteena käytetään sekä massan että tilavuuden mittausta. Puutavaran tehdasvastaanotoissa tilavuus on lähes aina mitattavissa. Massan mittaukseen on hyvät valmiudet puumassa- ja paperitehtaiden puuvastaanotoissa, sen sijaan sahalaitoksilla ja vaneritehtailla monissa tapauksissa ei ole käytettävissä vaakalaitteita.

Tilavuuden muuntamiseen massaksi ja päinvastoin käytetään tarvittaessa tuoretiheystaulukoissa esitettyjä muuntolukuja. Käytössä olevat tuoretiheysluvut on laadittu vuonna 1990. Tämän jälkeen puunhankinnan toimintatavoissa ja nopeudessa sekä puutavaralajeissa on tapahtunut muutoksia. Nykyisiä tuoretiheystaulukoita on ollut syytä olettaa osin paikkansa pitämättömiksi.

Tässä tutkimuksessa tutkittiin toimitustilassa eri puutavaralajien tuoretiheyksien vuodenajoittaista ja alueellista vaihtelua. Aineistoina käytettiin puutavaran tehdasmittaajien vuosina 2000-2005 keräämiä otantamittausaineistoja (yhteensä 94 597 havaintoa). Lopullisena tavoitteena oli tuottaa päivitysehdotus mänty-, kuusi- ja koivukuitupuun ja mänty-, kuusi- ja koivutukin tuoretiheystaulukoille. Lisäksi tavoitteena oli tutkia tuoretiheyskertoimien tarvetta puolikuivalle kuitupuulle ja pikkutukille.

Otantamittausaineistoista laskettiin puutavaralajeittain tuoretiheyden regressiomallit ja kuukausittaiset keskiarvot, joita verrattiin nykyisten tuoretiheystaulukoiden arvoihin. Aluejakoon ei tehty muutoksia ja tulokset laskettiin viidelle maantieteelliselle suuralueelle. Yhteisenä piirteenä oli tuoretiheyden aiempaa pienempi vuodenajoittainen vaihtelu tässä tutkimuksessa liki kaikilla puutavaralajeilla, erityisesti kuitu-puulla. Mänty- ja kuusitukilla tämän tutkimuksen tuoretiheydet olivat talvella ja keväällä alempia kuin käytössä olevissa tuoretiheystaulukoissa. Männyllä ja kuusella kuitupuun tuoretiheydet olivat tässä tutkimuksessa korkeampia kesällä ja syksyllä, mitä voidaan pitää seurauksena lyhentyneestä metsävarastoinnista. Sen sijaan koivukuitupuulla tuoretiheydet olivat tässä tutkimuksessa läpi vuoden alempia tai samalla tasolla kuin nykyisissä tuoretiheystaulukoissa. Tuoretiheysluvut laskettiin lisäksi mäntyä ja kuusta sisältävälle havukuitupuulle ja selluloosakuuselle. Havukuitupuun tuoretiheydet vastasivat kohtalaisen hyvin mäntykuitupuuta ollen hieman alempia. Selluloosakuusella tuoretiheyden vuodenajoittainen vaihtelu oli huomattavasti suurempaa kuin hiomokuusikuitupuulla.

Aineistojen epätasaisesta jakautumisesta johtuen kaikille puutavaralajeille ja alueille ei pystytty laskemaan tuoretiheyslukuja. Kokonaan tulosten laskennan ulkopuolelle jäivät pikkutukit ja puolikuiva kuitupuu. Ehdotusta ei voitu tehdä myöskään puolikuivan ja tuoreen kuitupuun määrittelyyn. Edellisten puutteiden täydentäminen on tärkein jatkotutkimustarve.

Asiasanat

puutavaran mittaus, tuoretiheys, muuntoluvut, puutavaralajit, kaukokuljetus

Ladattavat tiedostot

Bibliografiset tiedot

Kainulainen, Jouni & Lindblad, Jari. 2005. Puutavaralajien tuoretiheyden alueellinen vaihtelu mittausasemien vastaanottomittauksessa. Metlan työraportteja / Working Papers of the Finnish Forest Research Institute 19. 29 s. ISBN 951-40-1981-4 (PDF). Saatavissa: http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2005/mwp019.htm.

Yhteystiedot

Jari Lindblad, Metsäntutkimuslaitos, Joensuun toimintayksikkö, PL 68, 80101 Joensuu. Sähköposti jari.lindblad@metla.fi

Muut tiedot

Sivun alkuun
 
 Tuotettu tietokannasta:    27.11.2013 14:43 Metla : Julkaisut - Publications : Työraportteja 
Palaute
Metlan etusivulle