Metlan työraportteja 10

Karsitun energiapuun korjuuvaihtoehdot ja kustannustekijät

Sivuja: 56

Tiivistelmä

Raportissa selvitettiin karsitun energiapuun eli rangan korjuuvaihtoehtoja ja kustannustekijöitä. Raportti koostuu osatutkimuksista, joista yhdessä verrattiin rangan ja kokopuun korjuun tuottavuutta, kustannuksia ja korjuujälkeä otettaessa energiapuuta talteen erilliskorjuuna joukkokäsittelyä hyödyntävillä hakkuulaitteilla. Rangan hakkuuta ainespuun hakkuun yhteydessä tutkittiin toisessa osatutkimuksessa. Kolmas osatutkimus selvitti rangan saatavuutta ja käyttöpaikkahintaa erilaisilla rajoitteilla eri osissa maata. Myös rangan hakkuukonemittausta tutkittiin joukkokäsittelyä hyödyntävässä hakkuussa.

Erilliskorjuussa rangan hakkuun tuottavuus oli 10–40 % matalampi kuin kokopuun hakkuussa. Rangan metsäkuljetuksen tuottavuus oli 10–20 % korkeampi kuin kokopuulla. Korjuukustannukset tutkituissa leimikoissa olivat 29,3 €/m3 rangalla ja 23,8 €/m3 kokopuulla. Kustannusero johtui suurelta osin hakkuun tuottavuuserosta, joka aiheutui hakkuukertymän pienenemisestä karsittaessa puut.

Integroidussa korjuussa ainespuiden latvakappaleiden karsinta energiapuuksi oli tehokasta, sillä tuottavuus oli lähes kolminkertainen verrattuna ainespuukokoa pienempien puiden hakkuuseen. Eroa selittää se, että latvakappaleiden hakkuusta energiapuuksi aiheutui verraten vähän lisätyötä. Ainespuuhakkuun yhteydessä korjattavan karsitun energiapuun korjuukustannukset olivat tutkituissa leimikoissa 32,6 €/m3.

Alueellisessa tarkastelussa rankana korjuu nosti korjuukustannuksia 17–25 % ja pienensi kertymää kokopuuna korjuuseen verrattuna 42–46 %. Metsäenergiapotentiaali lisääntyy, jos energiapuuta voidaan korjata rankana alueilta, joilla korjuu kokopuuna ei ole mm. ravinnehävikistä aiheutuvan puuston kasvutappioriskin vuoksi mahdollista.

Rangan mittaustutkimuksessa selvitettiin puunippujen kehystilavuuteen ja kiintotilavuusprosenttiin perustuvaa mittausta. Sekä kehystilavuuden että kiintotilavuusprosentin mittaukseen liittyi epätarkkuutta, mutta tutkitun menetelmän eräkohtainen tarkkuus oli suhteellisen hyvällä tasolla eräkoon ollessa yli 10 m3. Menetelmän käyttöönotto vaatii kuitenkin lisää tutkimuksia.

Rangalla korjuukustannukset ovat korkeammat kuin kokopuulla. Rangan etuja ovat raaka-aineen korkea laatu ja soveltuvuus pienkattiloissa poltettavan hakkeen ja pilkkeen valmistukseen. Rankana korjuu ei aiheuta ravinnetappioita ja korjuu on täten mahdollista myös karuilta kivennäismailta ja turvemailta, mikä kasvattaa hyödynnettävissä olevaa energiapuupotentiaalia. Pienirunkoisilla kohteilla karsinnan aiheuttama kustannusten nousu saattaa kuitenkin olla hyötyjä suurempi. Kuitupuulle sovellettavat pienet vähimmäislatvaläpimitat heikentävät rangan korjuun kannattavuutta integroidussa korjuussa.

Asiasanat

energiapuu, karsittu energiapuu, ranka, nuoret metsät, puunkorjuu

Ladattavat tiedostot

Bibliografiset tiedot

Heikkilä, Jani, Laitila, Juha, Tanttu, Vesa, Lindblad, Jari, Sirén, Matti, Asikainen, Antti, Pasanen, Karri & Korhonen, Kari T.. 2005. Karsitun energiapuun korjuuvaihtoehdot ja kustannustekijät. Metlan työraportteja / Working Papers of the Finnish Forest Research Institute 10. 56 s. ISBN 951-40-1964-4. Saatavissa: http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2005/mwp010.htm.

Yhteystiedot

Jani Heikkilä, Metla, Vantaan tutkimuskeskus, PL 18, 01301 Vantaa. Sähköposti jani.heikkila@metla.fi

Muut tiedot

Yksikkö: Joensuun toimintayksikkö
Hanke: Karsitun energiapuun korjuuvaihtoehdot ja kustannustekijät

Raportin taitto: Maija Heino

Sivun alkuun
 
 Tuotettu tietokannasta:    27.11.2013 14:43 Metla : Julkaisut - Publications : Työraportteja 
Palaute
Metlan etusivulle