Metlan työraportteja 3

Pienpuuhakkeen kustannustekijät ja toimituslogistiikka

Sivuja: 57

Tiivistelmä

Hankkeessa kehitettiin VMI:n koeala- ja monilähdeinventointiaineistoon sekä metsäyhtiöiden leimikkotietoihin perustuva nuorten metsien energiapuun kertymä- ja korjuukustannusten laskentamenetelmä. Kertymälaskelmissa hankinta-alueen säde oli 100 km tieverkkoa pitkin ja hankinta-alueet sijaitsivat Joensuun, Kouvolan, Valkeakosken Vaasan, Jyväskylän, Rovaniemen ja Kajaanin ympäristössä. Pienpuun saatavuudelle määritettiin viisi eri tasoa ekologis-taloudellisilla rajoitteilla. Laskenta-alueista Kouvolan ympäristössä pienpuun kertymä oli suurin ja Vaasan ympäristössä pienin. Vaasan ympäristössä kertymä 100 kilometrin säteellä oli eri kertymärajoitteilla 50 000–210 000 m3 vuodessa ja Kouvolan alueella 230 000–790 000 m3 vuodessa. Joensuun, Jyväskylän ja Kajaanin ympäristössä kertymät olivat 120 000–500 000 m3 vuodessa. Kertymälaskelmissa käytetyt rajoitteet vaikuttivat energiapuukertymän ohella puulajisuhteisiin. Kasvupaikan viljavuudelle asetetut minimirajoitteet vähensivät männyn osuutta ja lisäsivät koivun ja muiden lehtipuiden osuutta kokonaiskertymästä. Erot miestyönä tai koneella tehdyn pienpuun kaato-kasauksen kustannusten välillä ovat pienet, mutta kun huomioidaan metsäkuljetuksen tehostuminen koneellisen kaadon jäljiltä, on koneellinen korjuu miestyötä edullisempaa. Käyttöpaikkahintoja tarkasteltaessa ero kalleimman ja halvimman alueen välillä oli 15 %. Valkeakoskella ja Kouvolassa oli halvimmat käyttöpaikkahinnat. Seuraavaksi edullisimmat alueet olivat Jyväskylä, Joensuu ja Kajaani. Rovaniemellä oli korkein käyttöpaikkahinta ja Vaasassa toiseksi korkein. Koneelliseen kaato-kasaukseen ja kokopuun käyttöpaikkahaketukseen perustuva korjuuketju oli menetelmävertailussa edullisin kokopuuhakkeen tuotantomenetelmä. Pienpuulle maksettavat ns. Kemera-tuet parantavat pienpuuhakkeen kilpailukykyä hakkuutähdehakkeeseen verrattuna. Ilman tukia pienpuu ei pärjää hintavertailussa hakkuutähdehakkeen kanssa. Pienpuuhakkeen ero hakkuutähdehakkeen kustannuksiin syntyy kaato-kasausvaiheessa, joka maksaa 12–15 e/m3. Siksi toiminnan tehostaminen tulisi kohdistua juuri tähän vaiheeseen. Muiden kustannustekijöiden osalta pienpuuhake on kilpailukykyistä hakkuutähteeseen verrattuna.

Asiasanat

energiapuu, nuoret metsät, puunkorjuu

Ladattavat tiedostot

Bibliografiset tiedot

Laitila, Juha, Asikainen, Antti, Sikanen, Lauri, Korhonen, Kari T. & Nuutinen, Yrjö. 2004. Pienpuuhakkeen kustannustekijät ja toimituslogistiikka. Metlan työraportteja / Working Papers of the Finnish Forest Research Institute 3. 57 s. ISBN 951-40-1932-6. Saatavissa: http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2004/mwp003.htm.

Yhteystiedot

Juha Laitila, Metsäntutkimuslaitos, Joensuun tutkimuskeskus, PL 68, 80101 Joensuu. Sähköposti juha.laitila@metla.fi

Muut tiedot

Sivun alkuun
 
 Tuotettu tietokannasta:    27.11.2013 14:43 Metla : Julkaisut - Publications : Työraportteja 
Palaute
Metlan etusivulle