Koneellisessa puunkorjuussa kuljettajan vaikutus työn tuottavuuteen on merkittävä. Samanlaisella kalustolla ja yhdenmukaisissa korjuuolosuhteissa kokeneiden hakkuukoneenkuljettajien tuottavuus kokemattomiin verrattuna voi olla kaksin- tai jopa kolminkertainen. Myös työurallaan pitkään toimineiden, kokeneiden kuljettajien
tuottavuustasojen on todettu poikkeavan jopa 40 % samanlaisilla leimikoilla. Keinoja kokemattomien ja osinkokeneiden kuljettajien tuottavuuden ja työjäljen parantamiseksi sekä työssäoppimisen tehostamiseksi kaivataan kipeästi. Kuljettajaa opastavilla järjestelmillä voidaan antaa kuljettajalle lisäinformaatiota ja tukea vaihtelevissa päätöksentekotilanteissa ja esimerkiksi ehdottaa kuhunkin työtilanteeseen paremmin soveltuvia ja tehokkaampia työtekniikoita. Opastavien järjestelmien avulla voidaan vähentää työn psyykkistä kuormitusta, pienentää kuljettajien tuottavuuseroja ja lyhentää työssäoppimisaikaa.
Kyselytutkimuksella selvitettiin kuljettajaa opastavien järjestelmien tarvetta ja hyötypotentiaalia, koneellisen puunkorjuun ongelmia sekä kokemattomien kuljettajien keskimääräistä työssäoppimisaikaa ja tuottavuuseroa kokeneisiin kuljettajiin verrattuna. Kyselyn kohderyhmänä oli metsäkoneenkuljettajia, puunkorjuuyrittäjiä sekä
koneellisen puunkorjuun kuljettajakoulutusta tarjoavien oppilaitosten opettajia ja opiskelijoita. Tutkimuksen perusteella metsäkoneenkuljettajaa opastaville järjestelmille on tarvetta. Kyselyssä esitetyt opastuskohdat saivat vastaajilta arvioita arvosanoilla ”hieman tarpeellinen,…, erittäin tarpeellinen”. Yksikään
esitetty kohta ei saanut vastaajilta arviota ”ei lainkaan tarpeellinen”. Tarpeellisimmiksi opastuskohdiksi hakkuutyössä vastaajat nostivat erityisesti kohtia, joihin on jo tarjolla opastusta metsäkoneissa. Näitä olivat muun muassa erityiskohteiden sijainnit sekä leimikon ja kuvion rajat. Lähikuljetuksessa vastaajat kokivat tarpeellisimmiksi ajouraston kulkukelpoisuuden opastuksen, puutavaran paikannuksen leimikolla sekä tienvarsivarastojen sijaintien opastuksen. Yrittäjävastausten perusteella kokemattoman kuljettajan työssäoppimisaika oli keskimäärin 15,6 kuukautta ja tuottavuus noin 40 % kokeneen kuljettajan vastaavasta.
Kuljettajat haluaisivat enemmän palautetta työstään, sillä heidän on vaikea arvioida esimerkiksi oman työtekniikkaansa tehokkuutta. Opastuksesta hyötyisivät eniten uudet ja vähän kokemusta omaavat kuljettajat, joilla ei vielä ole työkokemuksen tuomaa rutiinia päätöksentekotilanteissa ja koneen kuljettamisessa.
opastavat järjestelmät, metsäkoneenkuljettaja, koneellinen, puunkorjuu, tuottavuus
Kuljettajaa opastavien järjestelmien tarve ja hyötypotentiaali koneellisessa puunkorjuussa
Ylimäki, Rami, Väätäinen, Kari, Lamminen, Sami, Sirén, Matti, Ala-Ilomäki, Jari, Ovaskainen, Heikki & Asikainen, Antti
. 2.
Kuljettajaa opastavien järjestelmien tarve ja hyötypotentiaali koneellisessa puunkorjuussa.
Metlan työraportteja / Working Papers of the Finnish Forest Research Institute 224. 70 s.
ISBN 978-951-40-2352-1 (PDF).
Saatavissa: http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2/mwp224.htm.
Kari Väätäinen, Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Yliopistokatu 6, PL 68, 80101 Joensuu
Sähköposti: kari.vaatainen@metla.fi
Yksikkö: Itä-Suomen alueyksikkö
Tutkimus kuului Metsäklusterin alaiseen EffFibre ohjelman WP3-hankekokonaisuuteen nimeltä ” Operationalefficiency of intensified wood production and supply” ja sen sisällä hankkeeseen ”Intelligent operator tutoring systems for wood harvesting”. Ohjelman ja hankkeen kesto on 3 vuotta ja päättyy kesällä 2013. Rami Ylimäki laati Metsäntutkimuslaitoksen vetämässä hankkeessa tässä raportoidusta haastattelututkimuksesta pro gradu -työn (Koneellisen puunkorjuun ongelmat sekä kuljettajaa opastavien järjestelmien tarve ja hyötypotentiaali) Itä-Suomen Yliopistolle.
Taitto: Leena Karvinen