Energiapuun korjuun ympäristövaikutukset

 >

Johdanto

Bioenergian tuotannolle on asetettu 1990- ja 2000-luvuilla merkittäviä poliittisia kasvutavoitteita. Taustalla ovat ennen kaikkea ilmaston muutoksen haitallisten vaikutusten ehkäisyyn tähtäävät kansainväliset sitoumukset kasvihuonekaasupäästöjen leikkaamiseksi. Suomessa puu on lisäämispotentiaaliltaan merkittävin hiilidioksidineutraali polttoaine. Turpeen varannot ovat kertaluokkaa suuremmat, mutta se on päästökauppajärjestelmässä luokiteltu fossiiliseksi polttoaineeksi. Puuenergian lisääminen vähentää kasvihuonepäästöjä kuitenkin vain, jos sillä korvataan fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Puuta polttamalla pystytään Suomessa tuottamaan energiaa ilman, että sen kasvatus-, korjuu- ja tuotantoketjun yhteydessä syntyy merkittäviä hiilidioksidipäästöjä. Kasvihuonekaasupäästöjen leikkaamista ajatellen puu on siis varsin hyvä vaihtoehto fossiilisten polttoaineille.

 

Massiivisista puuvarannoista ja metsien hyvästä kasvusta huolimatta energiapuuvaramme eivät kuitenkaan yksistään riitä korvaamaan fossiilisten polttoaineiden osuutta nykyisestä energiankulutuksesta. Lisäämällä metsähakkeen käyttöä teknis-taloudellisen korjuupotentiaalin tasolle, toisin sanoen viisinkertaistamalla metsähakkeen nykykäyttö, katettaisiin arviolta 6 % maamme nykyisestä energiankulutuksesta. Energia- ja ilmastopolitiikan on siis perustuttava useiden eri energiamuotojen rinnakkaiskäyttöön ja ennen kaikkea energiankulutuksen kasvun katkaisemiseen.

 

Metsien, kuten muidenkin luonnonvarojen, käytössä on sitouduttu kestävän kehityksen periaatteisiin. Energiapuun käytön osalta tavoitteiden asettelu on paradoksaalista: kasvattamalla biomassan talteenottovolyymia ehkäisemme globaalia ympäristöongelmaa eli ilmastonmuutosta, mutta aiheutamme samalla merkittäviä alueellisia ympäristövaikutuksia. Suomen metsistä yli 90 % on ennestään metsätalouden ja ainespuunkorjuun vaikutuspiirissä. Kun päätehakkuiden ainespuun korjuuseen yhdistetään latvusmassan ja kantojen talteenotto, biomassan poistuma kasvupaikalta voi kasvaa yli puolella ja ravinnepoistumat voivat moninkertaistua. Muita merkittäviä suoria vaikutuksia ovat mm. maanpinnan rikkoontuminen sekä lisääntyvät puunkorjuun maastovauriot.

 

Energiapuun talteenoton seurannaisvaikutuksista tiedetään vielä vähän. Tilanne on ongelmallinen, koska vaikutusten selvittäminen edellyttää pitkäkestoisia koesarjoja ja samalla käytännön energiapuunkorjuu on jo varsin intensiivistä. Vuonna 2005 laadittiin Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiossa ensimmäiset valtakunnalliset suositukset kestävälle energiapuunkorjuulle. Tutkitun tiedon vähyyden takia suositukset nojaavat varovaisuusperiaatteeseen, ja suosituksia päivitetään uusien tietojen perusteella. Vuonna 2007 on Metsäntutkimuslaitoksessa käynnistynyt Bioenergiaa metsistä -tutkimus- ja kehittämisohjelma, joka tuottaa lähivuosina laaja-alaisesti tietoa metsäenergian korjuun ja käytön ympäristövaikutuksista.

 

Tämän tutkimusraportin tavoitteena on koota yhteen uusin käytettävissä oleva ja ajantasainen tutkimustieto energiapuunkorjuun ekologisista, sosiaalisista ja taloudellisista vaikutuksista. Vastaavanlainen julkaisu on laadittu aiemmin vuonna 2001 (Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 816). Tarkastelussa keskitytään energiapuun talteenoton vaikutuksiin metsässä. Metsää tarkastellaan ennen kaikkea ekosysteeminä, metsätalouden toimintaympäristönä ja osana ihmisen elinympäristöä. Tarkastelun ulkopuolelle on rajattu mm. pääosa yhteiskunnallisista ja kansantaloudellisista elinkaari- ja kerrannaisvaikutuksista, tuhkaan liittyvät jäteongelmat, korjuuteknologiaan liittyvät vaikutukset ja energiantuotannon omavaraisuustarkastelut. Ympäristövaikutusten arvioinnissa tulee aina pyrkiä kokonaisvaltaiseen tarkasteluun. Resurssien rajallisuuden takia joudutaan kuitenkin väistämättä tekemään rajauksia.

 

Puuenergia ja energiapuu voidaan määritellä monella tavalla. Tässä raportissa käsitellään nimenomaan metsähakkeen korjuun ympäristövaikutuksia. Metsähakkeen osuus puuperäisen energian kokonaistuotannosta on kuitenkin alle 10 %. Valtaosa metsäperäisestä bioenergiasta on lähtöisin metsäteollisuuden jäteliemien ja muiden sivutuotteiden poltosta. Pääosa puuenergiasta korjataan siis käytännössä ainespuun muodossa ja sen metsään liittyvät ympäristövaikutukset ovat yhtenevät perinteisen ainespuunkorjuun vaikutuksiin. Jatkossa energiapuun ja ainespuun määrittely mutkistuu entisestään, kun metsäteollisuuslaitosten yhteydessä aletaan tuottaa toisen sukupolven biopolttoaineita.

 

Raportti on koottu Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion ja Metsäntutkimuslaitoksen yhteistyönä, osana Tapion ja Viron metsähallituksen (Riigimetsa majandamise keskus) hanketta Energiapuun käytön edistäminen ja ympäristövaikutukset. Hanke sai rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja toteutti Etelä-Suomen ja Viron INTERREG IIIA -ohjelmaa. Muut rahoittajat olivat Uudenmaan liitto ja Viron sisäministeriö.

 

Helsingissä 28.1.2008

Martti Kuusinen ja Hannu Ilvesniemi

 

Julkaisu

Kuusinen M. & Ilvesniemi H. (toim.) 2008.Energiapuun korjuun ympäristövaikutukset, tutkimusraportti. Tapion ja Metlan julkaisuja. 74 s. (pdf 1,9 Mb)

 

ISBN:978-952-5694-27-7

 
   Päivitetty:   12.05.2008 / REsk Metla : Julkaisut : Muut julkaisut   Palaute Metlan etusivulle
. .