Esa Heino ja Esko Jaskari (toim.).

Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 811, 2001. 93 s.
[ISBN 951-40-1784-6]
[Hinta 100 mk - 16,80 EUR (sis. alv. 8%]

Tervan Ympärillä - Tervaviikko Kannuksen Lehtorannassa 5.-11.6.2000 - julkaisu koostuu tervaviikon tapahtumista, kuten tervaseminaarin esitelmien pohjalta laadituista kirjoituksista. Kirjoitusten aiheena ovat mm. Suomen tervatalouden vaiheet ja vaikutukset metsiin, muinainen tervan valmistus ja käyttö, terva ihon lääkeaineena ja tervanpoltoon liittyviä tarinoita ja uskomuksia (sisällysluettelo):

Lukijalle:

TERVAVIIKKO OSOITTI YHTEISTYÖN VOIMAN

Kannuksen Lehtorannassa 5.-11.6.2000 olleen tervaviikon järjesti Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) Kannuksen tutkimusasema yhteistyökumppaninaan Pitkin Pikkurataa -hanke. Näiden lisäksi tapahtuman onnistumiseen vaikuttivat tavalla tai toisella useat eri tahot ja henkilöt. Perinteisen tervahaudan poltto kaikkine siihen kuuluvine töineen sekä viikkoon liittyneet muut tapahtumat vaativat paljon työpanosta. Kannuksen tutkimusasema tuskin olisi siihen yksin pystynyt eikä se olisi ollut tarkoituksenmukaistakaan. Tutkimusasemalta osallistui nytkin varsin moni enemmän tai vähemmän voimallisesti tähän "savottaan". Ennen kaikkea tervaviikon toteutumisessa ja onnistumisessa oli kuitenkin kysymys yhteistyön voimasta. Yhteistyöllä se sujui! Kiitokset kaikille mukana olleille tahoille sekä yksityisille henkilöille!

Tervaviikon tapahtumat keskittyivät Lehtorantaan, mikä sijaitsee Lestijoen rannassa nelisen kilometriä Kannuksesta Himangalle päin. Alueella oli jo entuudestaan tunnettavuutta siellä olevan puulajipuiston ansiosta. Tervahauta poltettiin samassa paikassa, mistä hautasavut olivat viimeksi nousseet yli sata vuotta sitten. Väkeä kävi paikalla pitkin viikkoa, mutta tervanpolttoon liittyviä varsinaisia yleisötapahtumia olivat haudan sytytys ja tervan lasku. Myös tiedotusvälineissä viikko oli esillä. Ruokaa ja kahvia sai ostaa paikan päältä - kiitos välikannuslaisten. Kolmena päivänä järjestettiin alueella yhteensä useita opaskierroksia yleisölle. Pelletointitekniikkaankin oli alueella mahdollisuus tutustua. Useita esitelmiä ja puheenvuoroja sisältänyt tervaseminaari pidettiin - vain kivenheiton päässä savuavasta tervahaudasta - Seljesistä vuokratulla, katetulla lavalla. Kun vielä mainitsemme, että heti viikon alussa tutkimusasema järjesti (yhdessä Metlan puutieteen tieteenalan kanssa) Pouttu Oy:n auditoriossa Pohjanmaan puun laatua ja käyttöä käsitelleen tutkimuspäivän, niin tervaviikon tärkeimmät tapahtumat ovatkin lueteltu.

Lehtorannan tervaviikko havisutteli historian lehtiä nostamalla esille vanhaa metsänkäyttöperinnettä. Näin se oli omanlaisensa kulttuuriteko. Tapahtuma osoitti selkeästi myös yhteistyön voiman. Työnantajamme Metsäntutkimuslaitoskin tunnettaneen taas hieman paremmin.

Tämä julkaisu on ikäänkuin konkreettinen muisto tervaviikosta. Siihen ja tervaan liittyviin asioihin muutoinkin on tämän myötä mahdollisuus tutustua myös niiden, jotka eivät tervaviikolla käyneet.

Sisältää seuraavat artikkelit:

Esa Heino ja Esko Jaskari:

Lukijalle. Tervaviikko osoitti yhteistyön voiman.

Esko Jaskari ja Taisto Jaakola:

Lestijokivarren tervatalouden historiaa ja Lehtorannan tervanpolttohankkeen toteutus.

Esko Jaskari:

Lehtorannan tervahaudan lämpötilan seuranta.

Esa Heino:

Tervamestari Onni Kivelän haastattelu. "Ei yhtään oo porohon menny".

Lauri Piirainen:

Tervatynnyrin ruunaus.

Ilmari Pulkkinen:

"Räkärit" eli tervantarkastajat.

Anne Ruuttula-Vasari:

Sen minkä teet, niin tee tervan kanssa.Yhteistyökumppanin mietteitä.

Eila Joki-Tokola:

Muisteluksia tervaviikolta (Välikannuksen maa- ja kotitalousnaiset).

Päivi Laajala:

Ajatuksia tervaviikosta. Jos ei terva, sauna tai viina auta, on tauti kuolemaksi.

Matti Johansson:

Ajatuksia tervaviikosta. Tervaa ja höyheniä.

Esa Heino:

Lehtorannan puulajipuisto.

Sauli Takalo ja Tero Takalo:

Pelletointitekniikka esillä tervaviikolla.

Lehtorannan tervaviikko värikuvin (värikuvaliite)

Tervaseminaari

Jyrki Kangas:

Terva ei ole pelkkää tuohivirsukulttuuria - tervaseminaarin avaussanat.

Tapani Tasanen:

Suomen tervatalouden vaiheet ja vaikutukset metsissä.

Matti Leikola:

Tervataloutemme kehittämishankkeita 1860-1880-luvuilla.

Jari Okkonen:

Muinainen tervan valmistus ja käyttö.

Mikko Moilanen:

Tervanpolttoon liittyviä tarinoita ja uskomuksia.

Jukka Valtanen:

Metsätyön historiaa ja kertomuksia metsätyöstä.

Hannu Heikkilä:

Tervan valmistus tynnyripolttomenetelmällä.

Kaarlo Niskanen:

Erottamo massapuun ja hakkuutähteen hyödyntäjänä.

Håkan Granlund:

Terva ihon lääkeaineena.

Mirja Nylander:

Tervakulttuuri ja matkailu.