ALKUUN
EDELLINEN SEURAAVA

Kuusi
Mänty
Lehtipuut
Metsien monimuotoisuus
Erikoismuotojen nimeäminen
Ilmoita erikoispuista

Kasvutapa
Pöytäkuusi Picea abies f. tabulaeformis (Carrière) Rehder
Usein on vaikeaa todeta onko pöytäkuusi eli tapionpöytä syntynyt latvan katkeamisesta vai onko kyseessä todella mutaatio. Joka tapauksessa siltä puuttuu ylöspäin kasvava pääranka.
Komea pöytäkuusi kasvaa Miehikkälän Lösönsuon lähistöllä. Sen n. 40 cm paksu runko, "pöydän jalka", leviää 1,5 metrin korkeudella umpitiheänä oksistona pöytälevyksi, joka kaartuu reunoiltaan alas.
Pöytäkuusi
Miehikkälä 1997 © Oskarsson

Pesäkuusi Picea abies f. nidiformis (Beissner) Slavin
Pesäkuusi muistuttaa suurta linnunpesää. Se on matala ja pyöreä, ja sen suhteellisen pitkät, lyhyestä rungontyngästä säteittäisesti sivullepäin kasvavat oksat kaartuvat ylöspäin jättäen keskustan koveraksi.
Tammisaaren Solbölen pesäkuusessa on myös siilikuusen (P. abies f. echiniformis) ominaisuuksia. Siilikuusi on muuten kuin pesäkuusi, mutta se on hidaskasvuisempi ja tiiviimpi.
Pesäkuusi
Tammisaari 1970 © Oskarsson

Mattokuusi Picea abies f. procumbens (Carrière) Slavin
Mattokuusella ei ole havaittavaa runkoa, vaan se haaroittuu heti juurenniskasta. Mattokuusi voi levitä laajalle alueelle työntäen oksien kärkiä viistoon ylös sammaleesta. Se on kuin metsään levitetty matto.
Kangasalan Erkinkärjen mattokuusi on poikkeuksellisen suuri.
Mattokuusi
Kangasala 1997 © Oskarsson

Metla/VA/MHaa - 23.3.1998 Palaute