Kasvutapa Pöytäkuusi Picea abies f. tabulaeformis (Carrière) Rehder Usein on vaikeaa todeta onko pöytäkuusi eli tapionpöytä syntynyt latvan katkeamisesta vai onko kyseessä todella mutaatio. Joka tapauksessa siltä puuttuu ylöspäin kasvava pääranka. Komea pöytäkuusi kasvaa Miehikkälän Lösönsuon lähistöllä. Sen n. 40 cm paksu runko, "pöydän jalka", leviää 1,5 metrin korkeudella umpitiheänä oksistona pöytälevyksi, joka kaartuu reunoiltaan alas. Miehikkälä 1997 © Oskarsson Pesäkuusi Picea abies f. nidiformis (Beissner) Slavin Pesäkuusi muistuttaa suurta linnunpesää. Se on matala ja pyöreä, ja sen suhteellisen pitkät, lyhyestä rungontyngästä säteittäisesti sivullepäin kasvavat oksat kaartuvat ylöspäin jättäen keskustan koveraksi. Tammisaaren Solbölen pesäkuusessa on myös siilikuusen (P. abies f. echiniformis) ominaisuuksia. Siilikuusi on muuten kuin pesäkuusi, mutta se on hidaskasvuisempi ja tiiviimpi. Tammisaari 1970 © Oskarsson Mattokuusi Picea abies f. procumbens (Carrière) Slavin Mattokuusella ei ole havaittavaa runkoa, vaan se haaroittuu heti juurenniskasta. Mattokuusi voi levitä laajalle alueelle työntäen oksien kärkiä viistoon ylös sammaleesta. Se on kuin metsään levitetty matto. Kangasalan Erkinkärjen mattokuusi on poikkeuksellisen suuri. Kangasala 1997 © Oskarsson Metla/VA/MHaa - 23.3.1998 Palaute