Puurunkoisen toimistotalon rakentamisen vaikutukset aluetalouteen, rakentamisen osaamiseen ja ympäristöön - Joensuun Metla-talo.

Vatanen, Eero. 2005
Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 949. 53 s.
[ISBN 951-40-1992-X]
[Maksuton, toimituskulut 5 eur] Tilaa tiedonanto

Asiasanat:

aluetalous, kerrannaisvaikutukset, puurakentaminen, materiaalien ympäristövaikutukset

Sisällys:

Tiivistelmä:

Tutkimuksessa arvioitiin Metla-talon rakentamisen vaikutuksia aluetalouteen, ympäristöön ja puurakentamisen osaamiseen. Ympäristö- ja aluetaloudellisia vaikutuksia vertailtiin vastaavan betonirakennuksen vaikutuksiin. Aluetaloudelliset vaikutukset koskivat rakentamista kokonaisuudessaan, mutta ympäristövaikutuksien selvitys kohdistui rakennuksen rungon ja vaipan materiaalien valmistukseen ja kuljetukseen.

Metla-talon rakentamisen urakkasumma oli ilman arvonlisäveroa 11,3 miljoonaa euroa. Betonisen verrokkitalon hinnaksi arvioitiin 10,2 milj. euroa. Kerrannaisvaikutukset mukaan lukien puisen Metla-talon kokonaisvaikutukset tulonmuodostukseen olivat yhteensä 18,9 milj. euroa, joista Pohjois-Karjalaan kohdistui 13,7 milj. euroa. Vastaavat luvut olivat betoniverrokilla 16,5 milj. ja 12,3 euroa. Rakentamisen kerrannaisvaikutuksista kohdistui selvästi suurimpi osa muualle kuin Pohjois-Karjalaan. Syy tälle ilmiölle on rakentamisen toimialan alueellisissa rakenteissa. Rakennustuotteilla käydään vilkkaasti kauppaa eri alueiden kesken. Puurakennuksen osalta alueelliset kerrannaisvaikutukset olivat hieman alhaisemmat kuin vertailurakennuksessa. Tämä selittyy Metla-talossa käytettyjen puumateriaalien – ensisijaisesti liimapuu – betonimateriaaleita vähäisemmällä alueellisella tarjonnalla.

Metla-talon kokonaistyöllisyysvaikutuksiksi laskettiin 110 vuotta. Näistä rakennuksella tehtiin 65 työvuotta ja loput välituotteiden valmistuksessa, kaupassa ja kuljetuksissa. Betoniverrokin kokonaistyöllisyysvaikutus oli 101 ja rakennuksella 59. Suhteellisesti paikallinen kokonaistyöllistävyys oli hieman suurempi betonirakentamisessa kuin puurakentamisessa. Puisen Metla-talon rungon ja vaipan materiaalien valmistuksen ja kuljetuksen energiankulutus ja ympäristökuormitus oli selkeästi alhaisempi kuin betonisen verrokin. Energiaa kului Metla-talon rungon ja vaipan materiaaleihin 5 340 GJ ja betonisen 7 970 GJ.

Puisen talon rakentamisessa uusiutuvan energian osuus oli 35 % ja betonisessa 7 %. Kasvuhuoneilmiöön eniten vaikuttavien hiilidioksidin ja metaanin päästöt olivat puuvaihtoehdossa vain 40 % ja 50% betonivaihtoehdon vastaavista päästöistä.

Metla-talon rakentaminen kartutti suomalaisen puurakentamisen osaamista suunnittelussa, rakenneosien valmistuksessa ja paikalla rakentamisessa. Rakennuksen puinen runko ja välipohjaratkaisu toteutettiin ensimmäistä kertaa Suomessa puisten pilareiden, palkkien ja kotelolaattojen yhdistelmänä, joka jäykistettiin ja sidottiin hissi- ja porrastorneihin puun ja teräsbetonin liittorakenteella. Puinen Suomessa valmistettu massiivipuinen kotelolaatta tuotiin Suomen markkinoille paikallisen ja kansainvälisen yhteistyön tuloksena.

Yksikkö: Joensuun toimintayksikkö
Hanke: Puurakentamisen yritysten menestystekijät muuttuvassa kilpailuympäristössä