Puurunkoisen toimistotalon rakentamisen vaikutukset aluetalouteen, rakentamisen osaamiseen ja ympäristöön - Joensuun Metla-talo.

Vatanen, Eero. 2005
Metsšntutkimuslaitoksen tiedonantoja 949. 53 s.
[ISBN 951-40-1992-X]

[Maksuton, toimituskulut 5 eur] Tilaa tiedonanto

Asiasanat:

aluetalous, kerrannaisvaikutukset, puurakentaminen, materiaalien ympäristövaikutukset

Sisällys:

Tiivistelmä
Alkusanat
Esipuhe

1 Johdanto

2 Aluetaloudellisten vaikutusten arviointi
2.1 Tutkimusmenetelmät ja aineistot
2.1.1 Panos-tuotosmenetelm√§ ‚Äďsovellus ja tulkinnat
2.1.2 Tutkimusaineisto: tilastot, empiiriset ja laskennalliset
2.2 Puurakenteinen Metla-talo
2.2.1 Esteettiset elämykset
2.2.2 Puun käyttö rakennusprojektissa ja alueellinen alkuperä
2.2.3 Puutuotteiden valmistus Pohjois-Karjalassa
2.3 Betoni Metla-talossa
2.4 Rakentamisen vähäiset alueelliset kytkennät
2.5 Rakentamisen vaikutukset alueelle ja muualle
2.5.1 Laskennan perusteet
2.5.2 Puu- ja betonirakennuksen vertailu

3 Ympäristövaikutusten arviointi
3.1 Materiaalien ympäristövaikutusten vertailu ja lähtökohdat
3.2 Vaihtoehtojen materiaalit, menekit ja kuljetusmatkat
3.3 Ympäristöprofiilien määrittäminen
3.4 Vertailun tulokset ja johtopäätökset

4 Puurakentamisen osaaminen
4.1 Innovatiivisen rakentamisen haasteet ja rajoitteet
4.2 Pilari-palkki-kotelolaatta -rakenneratkaisu
4.3 Massiivipuinen kotelolaatta - uusi tuote Suomessa
4.4 Kotelolaattainnovaation tekninen ja taloudellinen onnistuminen
4.5 Osaamisen lisäys Metla-talon rakentamisessa

5 Johtopäätökset

Lähteet
Internetlähteet
Lehdet ja tiedotteet
Haastattelut
Puhelinhaastattelut ja sähköpostikyselyt
Aineisto- ja muu apu Metlan puolelta
Keskusteluja eri yhteyksissä
Liitteet 1-4

Tiivistelmš:

Tutkimuksessa arvioitiin Metla-talon rakentamisen vaikutuksia aluetalouteen, ympäristöön ja puurakentamisen osaamiseen. Ympäristö- ja aluetaloudellisia vaikutuksia vertailtiin vastaavan betonirakennuksen vaikutuksiin. Aluetaloudelliset vaikutukset koskivat rakentamista kokonaisuudessaan, mutta ympäristövaikutuksien selvitys kohdistui rakennuksen rungon ja vaipan materiaalien valmistukseen ja kuljetukseen.

Metla-talon rakentamisen urakkasumma oli ilman arvonlis√§veroa 11,3 miljoonaa euroa. Betonisen verrokkitalon hinnaksi arvioitiin 10,2 milj. euroa. Kerrannaisvaikutukset mukaan lukien puisen Metla-talon kokonaisvaikutukset tulonmuodostukseen olivat yhteens√§ 18,9 milj. euroa, joista Pohjois-Karjalaan kohdistui 13,7 milj. euroa. Vastaavat luvut olivat betoniverrokilla 16,5 milj. ja 12,3 euroa. Rakentamisen kerrannaisvaikutuksista kohdistui selv√§sti suurimpi osa muualle kuin Pohjois-Karjalaan. Syy t√§lle ilmi√∂lle on rakentamisen toimialan alueellisissa rakenteissa. Rakennustuotteilla k√§yd√§√§n vilkkaasti kauppaa eri alueiden kesken. Puurakennuksen osalta alueelliset kerrannaisvaikutukset olivat hieman alhaisemmat kuin vertailurakennuksessa. T√§m√§ selittyy Metla-talossa k√§ytettyjen puumateriaalien ‚Äď ensisijaisesti liimapuu ‚Äď betonimateriaaleita v√§h√§isemm√§ll√§ alueellisella tarjonnalla.

Metla-talon kokonaistyöllisyysvaikutuksiksi laskettiin 110 vuotta. Näistä rakennuksella tehtiin 65 työvuotta ja loput välituotteiden valmistuksessa, kaupassa ja kuljetuksissa. Betoniverrokin kokonaistyöllisyysvaikutus oli 101 ja rakennuksella 59. Suhteellisesti paikallinen kokonaistyöllistävyys oli hieman suurempi betonirakentamisessa kuin puurakentamisessa. Puisen Metla-talon rungon ja vaipan materiaalien valmistuksen ja kuljetuksen energiankulutus ja ympäristökuormitus oli selkeästi alhaisempi kuin betonisen verrokin. Energiaa kului Metla-talon rungon ja vaipan materiaaleihin 5 340 GJ ja betonisen 7 970 GJ.

Puisen talon rakentamisessa uusiutuvan energian osuus oli 35 % ja betonisessa 7 %. Kasvuhuoneilmiöön eniten vaikuttavien hiilidioksidin ja metaanin päästöt olivat puuvaihtoehdossa vain 40 % ja 50% betonivaihtoehdon vastaavista päästöistä.

Metla-talon rakentaminen kartutti suomalaisen puurakentamisen osaamista suunnittelussa, rakenneosien valmistuksessa ja paikalla rakentamisessa. Rakennuksen puinen runko ja välipohjaratkaisu toteutettiin ensimmäistä kertaa Suomessa puisten pilareiden, palkkien ja kotelolaattojen yhdistelmänä, joka jäykistettiin ja sidottiin hissi- ja porrastorneihin puun ja teräsbetonin liittorakenteella. Puinen Suomessa valmistettu massiivipuinen kotelolaatta tuotiin Suomen markkinoille paikallisen ja kansainvälisen yhteistyön tuloksena.

YksikkŲ: Joensuun toimintayksikkŲ
Hanke: Puurakentamisen yritysten menestystekijšt muuttuvassa kilpailuympšristŲssš

Alkuun

Tuotettu Metlan tietokannasta 02.10.2014 13:46   Palaute

Metla | Julkaisut
Tiedonannot | 2006 | 2005 | 2004 | 2003 | 2002 | Tilaa tiedonanto

Metlan etusivulle