Metsäkasvit kasvupaikoillaan - kasvupaikkatyypin, kasvillisuusvyöhykkeen, puuston kehitysluokan ja puulajin yhteys kasvilajien runsaussuhteisiin.

Tonteri, Tiina, Hotanen, Juha-Pekka, Mäkipää, Raisa, Nousiainen, Hannu, Reinikainen, Antti & Tamminen, Markku. 2005
Metsšntutkimuslaitoksen tiedonantoja 946. 52 s. + 53 liitesivua.
[ISBN 951-40-1982-2]

[Maksuton, toimituskulut 5 eur] Tilaa tiedonanto

Asiasanat:

bonitointi, kasvupaikkaluokitus, kasvupaikkatyyppi, metsäkasvillisuus, metsätyyppi

Sisällys:

Tiivistelmä
1. Johdanto
2. Aineisto ja menetelmät
2.1. Otanta-asetelma
2.2. Kuviokäsitteet
2.3. Kasvillisuuden kuvaus maastossa
2.4. Aineiston rajaus
2.5. Ositteet ja luokitukset
2.6. Ryhmälajit
2.7. Laskenta

3. Tulokset
3.1. Kasvillisuuden vyöhykkeisyys ja metsäkasvit
3.2. Puuston kehitysluokka ja metsäkasvit
3.3. Puulajin vaikutus metsäkasveihin

4. Tulosten tarkastelu
4.1. Aineiston edustavuus ja luotettavuus
4.2. Ympäristötekijät, puusto ja kasvupaikkatyyppien tunnistaminen
4.3. Suosituksia käytännön kasvupaikkaluokitukseen

Kiitokset

Kirjallisuus

Liitteet

Tiivistelmš:

Metsien kasvupaikkaluokitukseen käytetään Suomessa aluskasvillisuuteen perustuvaa järjestelmää, jonka nykyiset sovellukset ulottuvat metsäsuunnittelusta metsäekologiseen tutkimukseen ja suojelubiologiseen kartoitukseen. Nykyisin käytössä oleva kasvupaikkatyyppiluokitus on kehitetty käytännön tarpeisiin metsätyyppiluokituksen pohjalta siten, että kuuden kasvupaikkatyypin sarja karukkokankaista lehtoihin kuvaa lähinnä maaperän ravinteisuuden ja kosteuden määräämää puuntuotoskykyä. Koska kasvupaikkojen luokittelussa käytetään aluskasvillisuuden lajikoostumusta ja runsaussuhteita, on tarpeellista tarkentaa ja tarkistaa luokitteluohjeiden perustana olevaa kasvupaikkatyypeittäistä kasvillisuuskuvaa. Lisäksi tarvitaan tarkentavaa tietoa kasvillisuuskuvan vaihtelusta kasvillisuusvyöhykkeittäin ja puuston kehitysluokittain sekä puulajin vaikutuksesta luokittelun perustana käytettävän lajiston esiintymiseen ja runsauteen.

Tämän tutkimuksen tavoitteena on kuvata kivennäismaiden metsäkasvillisuuden nykyinen vaihtelu kasvupaikkatyypeittäin, metsäkasvillisuusvyöhykkeittäin sekä puuston kehitysluokan ja pääpuulajin suhteen. Kehitysluokkaryhminä erotetaan uudistamisvaiheen metsät, nuoret metsät ja varttuneet metsät. Vallitsevan puulajin suhteen tarkastellaan mäntyvaltaisia, kuusivaltaisia ja lehtipuuvaltaisia metsiä. Työ perustuu Valtakunnan metsien 8. inventoinnin yhteydessä ympäristön seurantaa varten vuosina 1985-1986 perustettujen 3000 pysyvän koealan aineistoon, josta on mukana kivennäismailla sijaitsevat 1831 koealaa.

Tutkimuksessa tarkastellaan yleisimpien metsäkasvilajien ja erityisesti kasvupaikkatyyppien määrittämisessä indikaattoreina käytettyjen kasvilajien käyttökelpoisuutta tyypin ilmaisijoina. Tulokset tarkentavat ja täydentävät olemassa olevia kasvupaikkatyyppien määritysohjeita erityisesti alueellisuuteen, kehitysluokkaan ja pääpuulajin vaikutukseen liittyvien ongelmatilanteiden osalta. Työssä esitetään seikkaperäiset tyypinmääritysohjeet toisiinsa rajautuvien kasvupaikkatyyppien tunnistamiseksi.

Kommentit

Kirjoittajien yhteystiedot: Tiina Tonteri, Hannu Nousiainen, Antti Reinikainen ja Markku Tamminen, Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö, PL 18, 01301 Vantaa; puhelin: 010 2111, sähköposti: Etunimi.Sukunimi@metla.fi Juha-Pekka Hotanen, Metsäntutkimuslaitos, Joensuun toimintayksikkö, PL 68, 80101 Joensuu; puhelin: 010 2111, sähköposti: Etunimi.Sukunimi@metla.fi Raisa Mäkipää, Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö, Unioninkatu 40 A, 00170 Helsinki; puhelin: 010 2111, sähköposti: Etunimi.Sukunimi@metla.fi

YksikkŲ: Vantaan toimintayksikkŲ
Hanke: Metsš- ja suokasvillisuus ympšristŲmuutoksen ilmentšjinš - esitutkimus

Alkuun

Tuotettu Metlan tietokannasta 02.10.2014 13:46   Palaute

Metla | Julkaisut
Tiedonannot | 2006 | 2005 | 2004 | 2003 | 2002 | Tilaa tiedonanto

Metlan etusivulle