Kansalaismielipide hirvikannasta ja sen säätelystä

Petäjistö, Leena, Aarnio, Jukka, Horne, Paula, Koskela, Terhi. 2005
Metsšntutkimuslaitoksen tiedonantoja 945. 27 s. + liitteet 10 s.
[ISBN 951-40-1979-2]

[Maksuton, toimituskulut 5 eur] Tilaa tiedonanto

Asiasanat:

hirvikannan koko, kansalaismielipide, hirvieläinkolarit, luontoharrastukset

Sisällys:

1 Johdanto
1.1 Tausta
1.2 Aiemmat tutkimukset
1.3 Tutkimuksen tavoite
2 Kansalaiset ja luonto
2.1 Luontosuhteen tarkastelusta
2.2 Luontoharrastukset
2.3 Hirvien aiheuttamat liikenneriskit
2.4 Päätöksenteko hirvikannan koosta ja kansalaisten vaikuttamismahdollisuudet
3 Aineisto ja menetelmät
3.1 Aineiston hankinta
3.2 Vastaajien taustatiedot ja kato
3.3 Menetelmät
4 Tulokset
4.1 Luontoon liittyvät harrastukset
4.2 Vastaajien suhtautuminen metsästykseen
4.3 Kansalaisten kokemukset hirvistä liikenteessä
4.4 Kansalaisten käsitys sopivasta hirvien määrästä
4.5 Kansalaisten suhtautuminen hirvenmetsästykseen
5 Johtopäätökset
Lähteet

Tiivistelmš:

Tutkimuksessa tarkastellaan kansalaisten käsityksiä hirvikannan koosta ja sen säätelystä. Siinä selvitetään myös kansalaisten suhtautumista hirviin ja hirvieläimiin osana luontosuhdetta, mielipiteitä metsästyksestä ja kokemuksia hirvieläinonnettomuuksista sekä käsityksiä hirvieläinkolarien estämiskeinojen toimivuudesta.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että noin puolet lähes 2 400 kirjekyselyyn vastanneesta kansalaisesta piti hirvikantaa kevättalvella 2004 liian suurena. Hirvikantaa pidettiin liian suurena erityisesti siitä syystä, että hirvet ovat vaaraksi liikenteessä. Noin neljännes vastanneista kansalaisista piti hirvikantaa koko maan tasolla sopivana. Hirvikantaa toivotaan pienennettävän, ja kolmannes vastanneista kansalaisista toivoi, että hirvikanta olisi vähintään 20 prosenttia pienempi kuin kevättalvella 2004. Noin joka kymmenes vastaaja toivoi sen olevan enemmän kuin kolmanneksen pienempi.

Hirvikannan säätely katsottiin hyvin tärkeäksi keinoksi ehkäistä hirvikolareita.Useilla kansalaisilla oli omakohtaisia kokemuksia hirvien vaarallisuudesta liikenteessä, ja se näkyi erityisesti siinä, että hirviaitojen rakentamista pidettiin kannan säätelyäkin tärkeämpänä hirvikolareiden ehkäisykeinona. Hyvin monet pitivät tärkeänä myös tienvarsien raivaamista ja tienvarsien tarkkailua autoillessa.

Kansalaiset suhtautuivat metsästykseen harrastuksena suhteellisen positiivisesti. Suomalaisten joukossa on siten vain vähän metsästyksen vastustajia, ja metsästys nähdään välttämättömänä keinona säädellä hirvikantaa. Vain harva pitää metsästystä tarpeettomana julmuutena eläimiä kohtaan.

Kommentit

Sivuavat tutkimukset ja organisaatiot: Metsänomistajatutkimukset, Metsästäjä ja metsästysseuruetutkimukset metlassa. Hirvitutkimukset Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksessa.

YksikkŲ: Vantaan toimintayksikkŲ
Hanke: Hirvielšinten yhteiskunnallinen tavoitetaso ja vaikutukset metsštalouteen, monimuotoisuuteen ja metsšekosysteemien hoitoon -esitutkimus

Alkuun

Tuotettu Metlan tietokannasta 02.10.2014 13:46   Palaute

Metla | Julkaisut
Tiedonannot | 2006 | 2005 | 2004 | 2003 | 2002 | Tilaa tiedonanto

Metlan etusivulle