Poronhoidon ja suojelun vaikutukset Mallan luonnonpuistossa.

Jokinen, Mikko (toim.). 2005
Metsšntutkimuslaitoksen tiedonantoja 941. 332 s. + karttaliitteet.
[ISBN 951-40-1957-1]

[Maksuton, toimituskulut 5 eur] Tilaa tiedonanto

Julkaisu kokonaisuudessaan


Asiasanat:

Mallan luonnonpuisto, biodiversiteetti, saamelaiset, poronhoito, luonnonsuojelu / Malla strict nature reserve, biodiversity, Sami people, reindeer herding, nature conservation

Tiivistelmš:

TIIVISTELM√Ą:

Poronhoidon ja suojelun vaikutukset Mallan luonnonpuistossa ‚Äďtutkimushanke k√§ynnistettiin vuonna 2001 selvitt√§m√§√§n porolaidunnuksen tai sen puuttumisen todenn√§k√∂isi√§ ekologisia ja sosiokulttuurisia seurauksia. Taustalla oli 1990-luvun lopulla puhjennut ymp√§rist√∂kiista porolaidunnuksesta puiston alueella, jossa se on kielletty. K√§sivarren paliskunnan porosaamelaiset katsoivat ett√§ alue tulisi saattaa takaisin laidunnuksen piiriin, osa biologeista ja luonnonsuojelijoista vastusti ajatusta jyrk√§sti ja ennusti alueen luonto- ja tutkimusarvojen tuhoutuvan, mik√§li laidunnus sallitaan.

Mallan suojelualue perustettiin vuonna 1916 metsänhoitaja Justus Montellin aloitteesta. Montellin esityksen myötä myös poronhoito kiellettiin alueella eikä neuvotteluja asiasta saamelaisten kanssa käyty. Tämä yhdessä laajemman virkavaltaisen hallintokulttuurin kanssa loi pohjaa katkeruudelle, mutta laidunnus jatkui suojelualueella kaikessa hiljaisuudessa aina 1950-luvulle. Sen jälkeen Malla oli suhteellisen poroton aina 1990-luvulle saakka, jolloin isompia tokkia laidunsi puistossa kesäaikaan. Muutoksen taustalla oli muiden maankäyttöpaineiden lisääntyminen Kilpisjärven kesälaidunalueella, poronhoidon taloudellinen ahdinko ja kulttuurimuutokset, sekä saamelaisten lisääntynyt aktiivisuus puolustaa omia intressejään.

Tutkimushankkeen käynnistyessä oli vallalla yleinen käsitys, että porolaidunnus järjestelmällisesti ja merkittävässä määrin uhkaa puiston uhanalaista putkilokasvi- ja perhoslajistoa. Tämä käsitys on uusien tutkimustulosten myötä osoittautunut virheelliseksi. Laidunnuksella on sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia lajistoon, ja monet lajit ovat varsin neutraaleja suhteessa poroon. Kaikkien lajien kukoistusta ei voi saavuttaa samanaikaisesti oli laidunnusta tai ei, joten viime kädessä joudutaan päättämään millaista luontoa ja lajistoa puistoon halutaan.

Lajistonsuojelun kannalta on oleellista laidunnuspaineen määrä ja ajallinen toistuminen. Vuorottelu intensiivisen kesälaidunnuksen ja rauhoitusvuosien välillä olisi luultavasti ihanteellisin tilanne suojelutavoitteiden kannalta. Jatkuva jokavuotinen korkea laidunnuspaine tai laidunnuksen täydellinen puuttuminen olisivat todennäköisesti suojelun kannalta huonoimmat vaihtoehdot.

Mallan luonnonpuistoon liittyy kuitenkin muitakin arvoja ja intressejä, kuin harvinaisen ja uhanalaisen lajiston suojelu. Puiston tulee palvella tieteellistä tutkimusta, Käsivarren porosaamelaisille se edustaa arvokasta kesälaidunta ja alueeseen liittyy voimakkaita henkilökohtaisia tunteita ja pyrkimyksiä, jotka ovat näytelleet keskeistä roolia ympäristökiistassa. Mallan oikeasta käyttötavasta vallitsee ristiriitoja myös tutkijakunnan ja eri porokylien välillä. Kommunikaation heikko taso on ollut yksi konfliktia tuottanut ja ylläpitävä tekijä.

Mallan luonnonpuiston käytön kestävyyden edellytys on se, ettei tutkimuksellisia edellytyksiä ja suojeluarvoja turmella, ja että poronhoidon tarpeet tunnustetaan ja niistä huolehditaan. Jatkossa tarvitaan avoimempaa keskustelua, arvopäämäärien kriittistä tarkastelua ja paikallistason toimijoille entistä laajempaa mahdollisuutta osallistua maankäytön suunnitteluun ja sitä koskevaan päätöksentekoon sekä vastuunkantoon.

ČOAHKK√ĀIGEASSU S√ĀMEGILLII

Boazodoalu ja suodjaleami v√°ikkuhusat Malla luonddumeahcis ‚Äď dutkanfidnu √°lggahuvvui j. 2001 čielggadeami v√°r√°s bohccuid guođoheami dahje dan v√°iluma j√°hkkehahtti ekologalaŇ° ja sosiokultuvrralaŇ° čuovvumuŇ°aid. √ĀŇ°Ň°i duog√°Ňĺin lei 1990 ‚Äď logu loahpas bohciidan birasriidu bohccuid guođoheamis luonddumeahci viidodagas, gos dat lei gildojuvvon. Giehtaruohttasa b√°lgosa boazos√°pmelaččat gehčče, ahte guovlu galggaŇ°ii fas gullat guohtoneatnamiidda, oassi biologain ja luonddusuodjaleaddjiin vuost√°laste jurdaga garrasit ja einnostedje guovllu luonddu- ja dutkan√°rvvuid duŇ°Ň°at, juos guođoheapmi lea lob√°laŇ°.

Malla suodjalanguovlu vuođđuduvvui j. 1916 meahccedikŇ°u Justus Montell √°lgagis. Montell evttohusa mielde maidd√°i boazodoallu gildojuvvui guovllus iige √°Ň°Ň°is r√°đđ√°dallon s√°pmelaččaiguin. D√°t ovttas viid√°sut virgev√°ldd√°laŇ° h√°lddahuskultuvrrain l√°Ňĺii vuođu bahčavuhtii, muhto guođoheapmi joatkaŇ°uvai suodjalanguovllus jaskesvuođas √°lo 1950 ‚Äď logu r√°djai. Dan maŋŋ√° Mallas eai lean bohccot olus 1990 ‚Äď logu r√°djai, goas stuor√°t ealut guhto luonddumeahcis geassit. Nupp√°stusa duohken lei ear√° eanageavaheami lass√°neapmi Gilbbesj√°vrri geasseguohtoneatnamiin, boazodoalu ekonomalaččat v√°ttes dilli ja kulturnupp√°stusat, sihke s√°pmelaččaid lass√°nan aktiivvalaŇ°vuohta bealuŇ°tit ieŇĺaset intreassaid.

Dutkanfidnu √°lggadettiin lei f√°mus almmolaŇ° √°ddejupmi, ahte bohccuid guohtun system√°htalaččat ja mearkkaŇ°ahtti mearis √°it√° luonddumeahci √°itatvuloŇ° bohcces√°ttuid ja beaiveloddeŇ°l√°jaid. Ođđa dutkanbohtosiid mielde d√°t √°ddejupmi g√°vnnahuvvui leat boastut. Bohccuid guohtumis leat nu miehtemielalaŇ° go negatiivvalaŇ° v√°ikkuhusat Ň°l√°jaide, ja m√°ŋggat Ň°l√°jat leat oalle neutr√°lat bohcco ektui. Buot Ň°l√°jaid bures birgema ii s√°hte juksat seamma√°ig√°saččat guhto bohccot doppe dahje eai, nu ahte ieŇ°alddes g√°rt√° mearriduvvot makk√°r luondu ja Ň°l√°jat h√°liduvvojit luonddumeahcc√°i. ҆l√°jaid suodjaleami d√°fus lea mihtilmas guođoheami mearri ja dan d√°vjodat. Vurohallan intensiivvalaŇ° geasseguohtuma ja r√°f√°idahttinjagiid gaskkas livččii j√°hku mielde buoremus dilli suodjalanulbmiliid d√°fus. F√°sta juohkejahk√°saŇ° alla guođohandeaddu dahje guođoheami dievaslaččat v√°ilun livčče j√°hkkimis suodjaleami d√°fus fuonimus molssaeavttut.

Malla luonddumeahcc√°i lakt√°sit goittotge ear√°ge √°rvvut ja intreassat, go h√°rvenaŇ° ja √°itatvuloŇ° Ň°l√°jaid suodjaleapmi. Luonddumeahcci galg√° b√°lvalit dieđalaŇ° dutkama, Giehtaruohttasa boazos√°pmelaččaide dat ovddasta divrras geasseguohtoneatnama ja guvlui lakt√°sit nana persovnnalaŇ° dovddut ja figgamuŇ°at, main leamaŇ° guovdd√°Ň° rolla birasriiddus. Malla rivttes geavahanvuogis leat ruossalasoainnut maidd√°i dutkiid ja sierra boazosiiddaid gaskkas. Gulahallama heajos d√°ssi leamaŇ°an okta √°Ň°Ň°i, mii dagahii ja doalai konflivtta.

Malla luonddumeahci geavaheami gierdama eaktun lea dat, ahte dutkanvejolaŇ°vuođat ja suodjalan√°rvvut eai duŇ°Ň°aduvvo, ja ahte boazodoalu d√°rbbut dovddastuvvojit ja dain fuolahuvvo. Boahttevuođas d√°rbbaŇ°uvvo rahpasut s√°gastallan, √°rvomihttomeriid kritihkalaŇ° guorahallan ja b√°ikk√°laŇ° doaibmiid viid√°sut vejolaŇ°vuohta go ovdal oass√°lastit eanageavaheami pl√°nemii ja dan guoski mearr√°dusdahkamii sihke v√°sttu v√°ldimii.

SUMMARY:

The research project The effects of reindeer grazing and nature conservation on strict nature reserve Malla was launched in 2001 to investigate the possible ecological and socio-cultural consequences of reindeer herding or lack of it. The background of the project is provided by an environmental conflict that took place in the late 1990s when large herds of reindeer entered the nature reserve. The local S√°mi people were of the opinion that grazing should be permitted as it had been in the past while some researchers and conservationists were vehement in their opposition to this, arguing that the conservation and scientific values of the reserve would be destroyed.

Malla strict nature reserve was established in 1916 following the initiative of forester Justus Montell. At the time, no negotiations were entered into with the S√°mi people and this constituted the foundation bitter feelings that remain to this day. Nevertheless, reindeer were grazed in the area in secret up to the 1950s. Since then and up to the late 1990s Malla has been more or less free of reindeer. The reason for the change lies in changes in land-use patterns in the area, the economic recession and cultural changes of reindeer herding. Moreover, S√°mi people have been more active in defending their interests as indigenous people since the 1960s.

When the project was launched, the prevailing opinion was that grazing does constitute a large-scale threat to rare and endangered vascular plants and butterfly species. In the light of the latest research knowledge, this argument has become untenable. Grazing does disturb or threaten some species, but others benefit from it or are neutral to it. Ultimately, we cannot have all the species in their greatest numbers and we need to decide what species and what kind of an environment we want to support.

The key aspect for conservation of biodiversity is to keep the grazing pressure at an optimal state. The best situation would probably be to have the intensity of grazing vary from high to zero on a temporal scale. Continuous high pressure, as well as the total lack of grazing, are probably the worst scenarios.

Malla strict nature reserve is also loaded with objectives and values other than the conservation of rare species. It was established as an area for scientific experiments, while for the S√°mi people it represents an important summer pasture area and many people project attach personal interests and emotions to the area. These interests and emotions play important roles in the conflict.

There is also disagreement among researchers and reindeer herders as to what is the correct way to use the reserve. The lack of communication between the stakeholders is a key factor that has kept the conflict on the boil. For sustainable development and use of the Malla area it is crucial that scientific and conservation values are taken care of along with the needs of reindeer herding. In future we need more open communication, critical reviewing of the goals and objectives, and greater opportunities for local people to participate in land-use planning and decision-making


Linkit: Poronhoidon ja suojelun vaikutukset Mallan luonnonpuistossa

YksikkŲ: Kolarin toimintayksikkŲ

Alkuun

Tuotettu Metlan tietokannasta 02.10.2014 13:46   Palaute

Metla | Julkaisut
Tiedonannot | 2006 | 2005 | 2004 | 2003 | 2002 | Tilaa tiedonanto

Metlan etusivulle