Forests and EU - Perspectives for the international governance of natural resources and the conservation of biodiversity.

Löytömäki, Stiina. 2004
Metsšntutkimuslaitoksen tiedonantoja 914. 72 p.
[ISBN 951-40-1909-1]

[Maksuton, toimituskulut 5 eur] Tilaa tiedonanto

Asiasanat:

International environmental law, international forest policy, forest biodiversity Kansainvälinen metsäpolitiikka, kansainvälinen ympäristöpolitiikka, metsien biodiversiteetti

Tiivistelmš:

Suomenkielinen tiivistelmä / Finnish summary

Metsien vähenemistä ja metsien biodiversiteetin köyhtymistä on jo jonkin aikaa pidetty sellaisina yleismaailmallisina ongelmina, jotka vaativat välitöntä toimintaa. Metsäasioissa suuri joukko organisaatioita ja toimijoita onkin jo nyt osallistunut kansainväliseen ja alueelliseen yhteistyöhön. Tästä huolimatta kansainvälisellä areenalla ei vieläkään ole löydetty sellaisia mekanismeja, jotka mahdollistaisivat ongelmien tehokkaan ratkaisemisen.

Huolimatta lisääntyneestä kansainvälisestä ympäristösääntelystä ja metsiä kohtaan osoitetusta mielenkiinnosta ei metsiä sääntele sitovasti yksikään kansainvälinen sopimus. Useat kansainväliset ja alueelliset instituutiot ja organisaatiot osallistuvat metsien sääntelyyn sillä seurauksella, että niiden toiminnot ovat osittain päällekkäisiä. Metsien sääntely kuuluu kansainvälisesti kahden eri regiimin alaisuuteen, metsä- ja biodiversiteettiregiimin. Rion ympäristö- ja kehityskokouksessa vuonna 1992 solmittu Biodiversiteettisopimus sitoo siihen liittyneitä valtioita. Riossa sovittiin myös ei-laillisesti sitovista kansainvälisistä metsäperiaatteista. Biodiversiteettisopimus sitovana kansainvälisenä sopimuksena suojelee myös metsien biodiversiteettiä. Sen sijaan metsiä luonnonvaroina sääntelevät vain ei-sitovat metsäperiaatteet. Biodiversiteettisopimus heijastelee yleisiä tai yhteisiä kansainvälisiä luonnonsuojeluintressejä, kun taas metsäperiaatteet kuvastavat kansallisvaltioiden suvereenisuuden periaatteen mukaista oikeutta päättää itsenäisesti luonnonvarojen hyväksikäytöstä. Näitä intressejä on pyritty sovittamaan yhteen paitsi kansainvälisessä ympäristölainsäädännössä myös kansainvälistä kauppaa koskevassa lainsäädännössä.

Tutkimuksen keskeinen hypoteesi on se, että luonnon hyväksikäytön ja luonnonsuojelun välillä vallitsee ratkaisematon jännite, jota Biodiversiteettisopimus ja metsäperiaatteet ilmentävät. Kansainvälisen metsäsääntelyn toteuttamista vaikeuttaa nimenomaan luonnonsuojelutavoitteen ja luonnon hyväksikäytön intressin yhteentörmäys. Toistaiseksi sovittamattomaksi osoittautunut ristiriita on johtanut siihen, että kansainvälinen metsiä koskeva sääntely on fragmentoitunut eri regiimien alaisuuteen.

Ympäristölainsäädännössä ovat viime vuosina lisääntyneet ns. pehmeä lainsäädäntö (soft law) ja markkinakannustimiin perustuva sääntely. Sitovan kansainvälisen metsäsopimuksen puuttuessa näin on tapahtunut myös metsien sääntelyn kohdalla. Tutkimuksessa tarkastellaan siirtymistä niin sanotusta komenna ja kontrolloi -sääntelystä joustaviin markkinakannustimiin tai vapaaehtoiseen sääntelyyn. Se, että markkinakannustimiin on siirrytty metsäsääntelyssä saattaa myös osittain olla seurausta edellä mainitusta luonnonsuojeluintressien ja luonnonvarojen taloudellisen hyödyntämisen yhteensovittamisongelmasta.

Ekologisen taloustieteen paradigma tai perspektiivi on kuitenkin viime vuosina pyrkinyt osoittamaan, etteivät talouden ja ympäristön intressit viime kädessä ole aivan niin eriävät kuin mitä käsillä olevassa tutkimuksessakin annetaan ymmärtää. Biodiversiteetillekin on viime vuosina kyetty osoittamaan taloudellista arvoa ja biodiversiteettiä on entistä enemmän alettu tarkastella paitsi itseisarvona myös voimavarana ja taloudellisena hyödykkeenä (muun muassa lääkeaineina) tai ainakin sellaisten tärkeänä edellytyksenä.

Tutkimuksen pääasiallisena tavoitteena on katsauksen luominen olemassa olevaan metsiä koskevaan kansainväliseen ja EU-säädöstöön sekä niin sanottuun pehmeään lainsäädäntöön (soft law). Tutkimuksen luvussa 2 esitellään metsien hoidon kannalta tärkeimmät kansainväliset sääntelyperiaatteet, joita ovat edellä mainitut kansainväliset metsäperiaatteet ja Biodiversiteettisopimus. Luvussa 3 pyritään antamaan kokonaiskuva kansainvälisen ympäristöoikeuden keskeisimmistä sääntelytrendeistä. Luvussa 4 tarkastellaan luonnonsuojelun ja luonnonvarojen hyväksikäytön yhteensovittamispyrkimyksiä kansainvälisessä ympäristöoikeudessa. Luvussa 5 kuvataan Euroopan Unionin ympäristösääntelyn historiaa johdantona luvun 6 nykypäivän Euroopan Unionin metsäbiodiversiteetin sääntelyn kuvaamiselle. Lopuksi luvussa 7 kuvataan esimerkkinä Suomen metsäsääntelyinstrumentteja ja kerrotaan työn johtopäätökset.

Kommentit

Julkaisu on valmistunut Metsäntutkimuslaitoksen ja Kansainvälisen talousoikeuden instituutin (KATTI) yhteistyönä osana EU:n V puiteohjelman rahoittamaa BIOECON projektia.


Linkit: Hankkeen 3276/8276 sivut, Kansainvälisen talousoikeuden instituutin sivusto, BIOECON projektin sivusto

YksikkŲ: Vantaan toimintayksikkŲ
Hankkeet: Metsien julkishyŲdykkeiden tarjonnan ohjauskeinot, Metsšluonnon monimuotoisuuden talous ja ohjauskeinot

Alkuun

Tuotettu Metlan tietokannasta 02.10.2014 13:46   Palaute

Metla | Julkaisut
Tiedonannot | 2006 | 2005 | 2004 | 2003 | 2002 | Tilaa tiedonanto

Metlan etusivulle