|
|||
Asiasanat:metsäsuunnittelu alueelliset metsäohjelmat, yksityismetsätalous, neuvonta Sisällys:ESIPUHE1 JOHDANTO 1.1 Tausta ja lähtökohdat (Jukka Tikkanen ja Leena A. Leskinen) 1.2 Metsäsuunnittelun kehittämisstrategia – ajatuksia metsäsuunnittelun tulevaisuuden vuorovaikutushaasteista (Anna Rakemaa) 1.3 Vuorovaikutteisen metsäsuunnittelun tutkimuksen saavutuksia ja uusia haasteita (Jyrki Kangas) 2 TEOREETTISTA JA METODOLOGISTA PERUSTAA ETSIMÄSSÄ 2.1 Tieteen ja suunnittelun teoriat metsäsuunnittelun kehitystyön taustalla (Jukka Tikkanen ja Leena A. Leskinen) 2.2 Kommunikatiivinen toiminnan teoria metsäsuunnittelun tutkimuksen lähestymistapana (Leena A. Leskinen) 2.3 Toiminnan teoria ja sen anti metsäsuunnittelun tutkimukselle (Raili Hokajärvi) 2.4 Laadullisesta analyysistä ja sen mahdollisuuksista metsäsuunnittelun tutkimuksessa (Pentti Luoma) 3 TUTKIMUSTULOKSIA YKSITYISMETSÄTALOUDEN SUUNNITTELUN KENTÄSTÄ 3.1 Metsätalouden yhteistyöverkostot Pohjois-Suomessa (Leena A. Leskinen, Jukka Tikkanen ja Pekka Leskinen) 3.2 Yhteistoiminnan ja osallistumisen mahdollisuudet alueellisessa metsäohjelmassa (Leena A. Leskinen) 3.3 Pohjois-Suomen metsäohjelmatyö osallistamista kuvaavien kysymysten valossa (Jukka Tikkanen) 3.4 Puun energiakäytön edistämisen tavoite metsäkeskuksen toiminnassa (Leena A. Leskinen) 3.5 Yhteistoiminnallisuuden mahdollisuudet aluesuunnittelussa (Leena A. Leskinen) 3.6 Metsänomistajan ja metsäsuunnittelijan välinen vuorovaikutus metsälakeuden suunnittelualueella (Tarja Isokääntä, Jukka Tikkanen ja Jenni Simppula) 3.7 Tiedonkulku metsänuudistamisessa (Raili Hokajärvi) 3.8 Metsänomistamisen tavoitteet metsänomistajien käsitekartoissa (Jukka Tikkanen ja Tarja Isokääntä) 3.9 Sidosryhmien tietous ja mielipide metsätalouden alueellisesta tavoiteohjelmasta ja sen laatimisesta pohjoisissa metsäkeskuksissa (Jukka Tikkanen) 4 PÄÄTELMIÄ METSÄSUUNNITTELUN KÄYTÄNTÖJEN KEHITTÄMISEKSI (Jukka Tikkanen ja Leena A. Leskinen) 4.1 Metsäohjelmatyö 4.2 Tila- ja aluesuunnittelu Kirjoittajat ja toimittajat Tiivistelmä:Tiedonannossa hahmotellaan lähestymistapaa ja tutkimusmenetelmiä, joiden avulla on mahdollista tutkia metsäsuunnittelua sosiaalisena ja yhteiskunnallisena tapahtumana. Näitä menetelmiä on hyödynnetty empiirisissä tapaustutkimuksissa, joita tiedonannossa esitellään. Tutkimukset koskivat alueellisia metsäohjelmaprosesseja sekä yksityismetsien alue- ja tilakohtaista metsäsuunnittelua. Metsäkeskusten sidosryhmät jakaantuivat metsätalouden, ympäristösuojelun ja luonnonvarojen käytön verkostoihin sekä taustaryhmään. Metsätalouden ja ympäristönsuojelun verkostot eivät pitäneet toisiaan kovinkaan yhteistyökykyisinä, mikä on ollut ongelma alueellisessa metsäohjelmatyössä. Ohjelmatyötä voisi kehittää siten, että kyettäisiin entistä avoimemmin ja tasapuolisemmin käsittelemään eri osapuolten tavoitteita ja arvoja. Toisaalta maakunnat voisivat nykyistä enemmän erilaistua tiettyjen omien vahvuuksiensa kehittämiseen. Tilakohtaisessa metsäsuunnittelussa metsänomistajat eivät yleensä halua ilmaista mielipiteitään suunnittelijalle, vaan luottavat tämän asiantuntemukseen. Asiantuntija määritteleekin, miten hyvän metsänhoidon ohjeita ja suosituksia sovelletaan kulloisessakin tilanteessa metsässä. Eräs metsäsuunnittelun haaste on saada metsänomistaja innostumaan suunnittelusta ja kiinnostumaan metsistään niin paljon, että tämä pystyisi muodostamaan selkeitä tavoitteita metsänomistukselleen. Monitavoitteinen, esimerkiksi vapaaehtoisia metsiensuojelukeinoja edistävä aluesuunnittelu edellyttäisi yhteistoiminnallisuutta maanomistajien, metsäammattilaisten ja luonnonsuojelun asiantuntijoiden välillä. Menettelyn tulisi kuitenkin olla kevyt ja korostaa metsänomistajan itsenäistä päätösvaltaa. Linkit: http://www.oamk.fi/luova/esittely/index.php
Yksikkö: Kannuksen toimintayksikkö |
|||
![]() | |||
|
Tuotettu Metlan tietokannasta 11.01.2006 13:00 Palaute Metla | Julkaisut |
|||