Mänty- ja koivupienpuun käyttömahdollisuudet rakennepuutuotteissa (EWP). Tekesin osarahoittaman esiselvityshankkeen loppuraportti.

Heräjärvi, Henrik, Jouhiaho, Aki, Tammiruusu, Vesa, Nuutinen, Tuula, Väärä, Tuomo & Verkasalo, Erkki. 2003
Metsšntutkimuslaitoksen tiedonantoja 890. 58 s. + 2 liitett√§.
[ISBN 951-40-1877-X]

[Maksuton, toimituskulut 5 eur] Tilaa tiedonanto

Asiasanat:

EWP, koivu, mänty, pienpuu, rakennepuutuotteet

Sisällys:

SIS√ĄLLYS

1 JOHDANTO
 
  1.2 Pienpuuraaka-aineen laatu ja k√§ytt√∂
  1.3 Rakennepuutuotteet (Engineered Wood Products)
  1.4 Tutkimuksen tavoitteet

2 MENETELM√ĄT JA AINEISTO

  2.1 Tuotteiden raaka-ainevaatimukset
  2.2 Laboratoriokokeet
  2.3 Alueittaiset raaka-ainekertym√§t
  2.4 Raaka-aineen tehdashinnat ja rakennepuutuotannon talous
  2.5 Standardit ja tuotesuojaukset

3 TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU

  3.1 Tuotteiden raaka-ainevaatimukset
  3.2 Laboratoriokokeet3.3 Alueittaiset raaka-ainekertym√§t
  3.4 Raaka-aineen tehdashinnat ja rakennepuutuotannon talous
  3.5 Standardit ja tuotesuojaukset

4 P√Ą√ĄTELM√ĄT JA JATKOTUTKIMUSTARPEET

KIRJALLISUUS

Tiivistelmš:

Rakennepuutuotteilla (Engineered Wood Products) tarkoitetaan puutuotteita, jotka on valmistettu liimaamalla yhteen puulastuja, s√§leit√§, viiluja tai muita pilkottuja puupartikkeleita siten, ett√§ tuotteesta on saatu kimmoisuus-, lujuus- ja osin my√∂s kosteusel√§misominaisuuksiltaan massiivipuuta tasalaatuisempi. T√§m√§n esitutkimuksen tavoitteena oli tutkia, onko suomalaisesta m√§nty- ja koivupienpuusta mahdollista valmistaa rakennepuutuotteita raaka-aineominaisuuksien ja raaka-aineen teknis- taloudellisten hy√∂dynt√§mismahdollisuuksien puolesta. Kotimainen m√§nty- ja koivupienpuu ovat teknisilt√§ ominaisuuksiltaan p√§√§osin kilpailukykyisi√§ raaka-aineita verrattuna muualla maailmassa rakennepuutuotteisiin k√§ytett√§viin puulajeihin. Laboratoriokokeissa havaittiin, ett√§ kooltaan OSB- levylle tyypillisist√§ lastuista on mahdollista valmistaa lujaa ja j√§ykk√§√§ rakennepuupalkkia, edellytt√§en ett√§ lastujen suuntaamisessa onnistutaan riitt√§v√§n hyvin. Pienil√§pimittaisesta m√§nnyst√§ ja koivusta laboratoriossa valmistettujen, l√§hinn√§ pienidimensioista OSL- palkkia muistuttavien koekappaleiden lapetaivutuslujuudet vaihtelivat 40-52 MPa:n v√§lill√§ ja taivutuskimmoisuudet 6500-8600 MPa:n v√§lill√§, kun j√§re√§n m√§ntytukin oksattomasta pintaosasta tehtyjen optimilaatua edustaneiden vertailukoekappaleiden lapetaivutuslujuus oli keskim√§√§rin 59 MPa ja -kimmoisuus 9700 MPa. Aiempien selvitysten perusteella lienee selv√§√§, ett√§ kotimaassa voidaan investoida l√§hinn√§ johonkin OSB-levy√§ pienemm√§ll√§ tuotantovolyymilla valmistettavaan palkki- tai levytuotteeseen. Valmistettavissa olevia tuotteita samoin kuin tuotteiden valmistusmenetelmi√§ rajoittavat monet tuotesuojaukset. Tarkastelluilla mets√§keskusalueilla (Kaakkois-Suomi, H√§me-Uusimaa, Lounais-Suomi, Etel√§-Pohjanmaa) on vuoden 2001 toteutuneisiin hakkuisiin suhteutettuna p√§√§s√§√§nt√∂isesti joko ennallaan pysyv√§ tai kasvava vuotuinen kuitupuun hakkuupotentiaali. Vuonna 2001 toteutuneet hakkuut olivat keskim√§√§rin 1/3 ‚Äď 2/3 suurimman kest√§v√§n hakkuum√§√§r√§n arviosta. Poikkeuksena oli Etel√§-Pohjanmaan alue, jossa hakkuut olivat vuonna 2001 l√§hes suurimman kest√§v√§n hakkuusuunnitteen mukaiset. T√§lt√§ kannalta tarkasteltuna uuden pienpuuta k√§ytt√§v√§n teollisuuden luominen jollekin kyseisist√§ alueista on mahdollista.

YksikkŲ: Joensuun toimintayksikkŲ
Ohjelmat: PuunkšytŲn mahdollisuudet ja puutuotteiden menekki, Metsštalouden suunnittelun tutkimusohjelma
Hankkeet: Metsštalouden mallintaminen ja analyysit, Mekaanisen puunjalostuksen uudet jatkojalosteet, Suomalaisen pienpuun soveltuvuus EWP-tuotantoon

Alkuun

Tuotettu Metlan tietokannasta 02.10.2014 13:46   Palaute

Metla | Julkaisut
Tiedonannot | 2006 | 2005 | 2004 | 2003 | 2002 | Tilaa tiedonanto

Metlan etusivulle