Ajankohtaista metsätalouden ympäristäkuormituksesta. Tutkimustietoa ja työkaluja -seminaari, Kolin luontokeskus Ukko 23.9.2002.

Finér, Leena, Laurén, Ari & Karvinen, Leena (toim.). 2003
Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 886. 116 s.
[ISBN 951-40-1873-7]]
[Maksuton, toimituskulut 5 eur] Tilaa tiedonanto

Asiasanat:

metsätalous, vesistöt, ympäristökuormitus

Sisällys:

Tiivistelmä:

Metsätalous on useiden pienten latvavesistöjen kuten purojen, lampien ja järvien suurin kuormittaja. Valtakunnallisesti metsätalouden merkitys kuormittajana on kuitenkin pieni: uusimpien laskelmien mukaan noin seitsemän prosenttia vesistöjen typpikuormituksesta ja yhdeksänprosenttia fosforikuormituksesta aiheutuu metsätaloudesta. Suomessa on sitouduttu sekä kansainvälisellä että kansallisella tasolla ympäristökuormituksen vähentämiseen. Metsätalouden osalta suuntaviivat on määritelty valtioneuvoston hyväksymissä Metsätalouden ympäristöohjelmassa ja Vesiensuojelun tavoiteohjelmassa. Vesiensuojelun tavoiteohjelmassa metsätalouden tavoitteeksi on asetettu vesistöihin kohdistuvan ravinnekuormituksen vähentäminen puoleen vuoden 1993 tasosta vuoteen 2005 mennessä. Metsätaloustoimenpiteistä päätehakkuut, maanmuokkaus, lannoitus, ojitus ja kulotus voivat tutkimusten mukaan lisätä valuntaa, eroosiota ja ravinteiden huuhtoutumista sekä muuttaa veden happamuutta. Huuhtoutuvat typpi- ja fosforiyhdisteet rehevöittävät vesistöjä. Muutosten takia veden laatu talous- ja virkistyskäyttöön huononee, kaloille ja kalastukselle aiheutuu vahinkoa, ranta-alueiden käytettävyys virkistykseen ja rakentamiseen heikkenee ja vesistöissä elävän lajiston monimuotoisuus vähenee tai muuttuu. Toimenpiteiden huolellinen suunnittelu ja laajuus, oikea ajoitus sekä paikallisten maaperäolojen huomioon ottaminen auttavat vähentämään kuormitusta merkittävästi.

Laskelmien mukaan metsätalouden aiheuttama ravinnekuormitus on vähentynyt viime vuosikymmenillä toteutettujen vesiensuojelutoimenpiteiden kuten esim. kevyempien maanmuokkausmenetelmien, suoja- ja suotautusmivyöhykkeiden ja laskeutusaltaiden, ansiosta. Parhaillaan toteutetaan Kansallinen metsäohjelma 2010:tä, jonka tavoitteena on lisätä metsätaloustoimenpiteiden määriä. Työmäärien lisääminen asettaa toteuttajille haasteita vesistöjen veden laadun ja monimuotoisuuden kannalta. Vesiensuojelun tavoiteohjelman tavoitteisiin pääseminen tuleekin todennäköisesti vaatimaan erityisiä ponnisteluja etenkin typpikuormituksen osalta.

Metsätalouden ympäristökuormituksen vähentämiseksi on ponnisteltu viimeisten 20 –vuoden ajan sekä tutkimuksen että käytännön metsätalouden keinoin. Ponnistelut ovat vaatineet tuekseen monien eri alojen tutkijoiden ja käytännön ammattilaisten välistä yhteistyötä. Kolin luontokeskus Ukossa järjestettiin 23.9.2002 seminaari, johon osallistui lähes 80 tutkijaa ja käytännön metsä- ja ympäristöalan asiantuntijaa eri puolilta Suomea esittelemään uusimpia tutkimustuloksia ja työvälineitä metsätalouden ympäristökuormituksen vähentämiseksi. Seminaarin järjestävät Joensuun yliopisto, Metsäntutkimuslaitos (Metla), Geologian tutkimuskeskus ja Suomen Akatemian Sunare -tutkimusohjelma. Seminaariin liittyi metsähallituksen ja Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen järjestämä maastoretkeily (24.9.), jolla tutustuttiin käytännön tilanteisiin ja esimerkkeihin. Tässä tiedonannossa julkaistaan seminaarissa esiteltyjen tutkimustulosten ja –hankkeiden tiivistelmät. Osa tuloksista löytyy kokonaisuudessaan aiemmin julkaistuina tieteellisistä sarjoista ja osa tullaan julkaisemaan myöhemmin.

Joensuussa 24.11.2002 Leena Finér Metsäntutkimuslaitos Ari Laurén Joensuun yliopisto

Kommentit

Kirjoittajien yhteystiedot Ahtiainen Marketta Pohjois-Karjalan ympäristökeskus, PL 69, 80101 Joensuu Antikainen Merja Pohjois-Karjalan ympäristökeskus, PL 69, 80101 Joensuu Backman Birgitta Geologian tutkimuskeskus, PL 96, 02151 Espoo Erkinaro Jaakko Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Oulun riistan- ja kalantutkimus, Tutkijantie 2 A, 90570 Oulu Finér Leena Joensuun yliopisto, Metsätieteellinen tiedekunta, PL 111, 80101 Joensuu Granlund Kirsti Suomen ympäristökeskus, PL 140, 00251 Helsinki Haapanen Merja Suomen ympäristökeskus, PL 140, 00251 Helsinki Huttunen Pertti Joensuun yliopisto, Biologian laitos, PL 111, 80101 Joensuu Hänninen Pekka Geologian tutkimuskeskus, PL 96, 02151 Espoo Ilvesniemi Hannu Helsingin yliopisto, Metsäekologian laitos, 00014 Helsingin yliopisto Kauppi Susanne Oulun yliopisto, Vesi– ja ympäristöteknologian laboratorio, Geotieteiden laitos, PL 3000, 90014 Oulu Kenttämies Kaarle Suomen ympäristökeskus, PL 140, 00251 Helsinki Koivusalo Harri Teknillinen korkeakoulu, Vesitalouden ja vesirakennuksen laboratorio, PL 5300, 02015 TKK Kokkonen Teemu Teknillinen korkeakoulu, Vesitalouden ja vesirakennuksen laboratorio, PL 5300, 02015 TKK Kortelainen Pirkko Suomen ympäristökeskus, PL 140, 00251 Helsinki Kotanen Juho Pohjois-Karjalan ympäristökeskus, PL 69, 80101 Joensuu Kreivi Petri Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Oulun riistan- ja kalantutkimus, Tutkijantie 2 A, 90570 Oulu Kujala Kauko Oulun yliopisto, Vesi– ja ympäristöteknologian laboratorio, Geotieteiden laitos, PL 3000, 90014 Oulu Kubin Eero Metsäntutkimuslaitos, Muhoksen tutkimusasema, 91500 Muhos Laine Anne Oulun yliopisto, Biologian laitos, PL 3000, 90014 Oulun yliopisto Laurén Ari Metsäntutkimuslaitos, Joensuun tutkimuskeskus, PL 68, 80101 Joensuu Lepistö Ahti Suomen ympäristökeskus, PL 140, 00251 Helsinki Louhi Pauliina Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Oulun riistan- ja kalantutkimus, Tutkijantie 2 A, 90570 Oulu Lyytikäinen Veli Pohjois-Karjalan ympäristökeskus, PL 69, 80101 Joensuu Mannerkoski Hannu Joensuun yliopisto, Metsätieteellinen tiedekunta, PL 111, 80101 Joensuu Mattsson Tuija Suomen ympäristökeskus, PL 140, 00251 Helsinki Muotka Timo Suomen ympäristökeskus, PL 140, 00251 Helsinki Mäki-Petäys Aki Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Oulun riistan- ja kalantutkimus, Tutkijantie 2 A, 90570 Oulu Nenonen Keijo Geologian tutkimuskeskus, PL 1237, 70211 Kuopio Niinioja Riitta Pohjois-Karjalan ympäristökeskus, PL 69, 80101 Joensuu Palviainen Marjo Metsäntutkimuslaitos, Joensuun tutkimuskeskus, PL 68, 80101 Joensuu Penttinen Sari Geologian tutkimuskeskus, PL 1237, 70211 Kuopio Piirainen Sirpa Metsäntutkimuslaitos, Joensuun tutkimuskeskus, PL 68, 80101 Joensuu Rankinen Katri Suomen ympäristökeskus, PL 140, 00251 Helsinki Rusanen Kaisa Turun yliopisto, Geologian laitos, 20014 Turun yliopisto Rämö Anita Pohjois-Karjalan ympäristökeskus, PL 69, 80101 Joensuu Sallantaus Tapani Pirkanmaan ympäristökeskus, PL 297, 33101 Tampere Sandman Olavi Etelä-Savon ympäristökeskus, Jääkärinkatu 14, 50100 Mikkeli Saukkonen Sari Kotka Maretarium Oy, Sapokankatu 2, 48100 Kotka Silvan Niko Helsingin yliopisto, Metsäekologian laitos, PL 27, 00014 Helsingin yliopisto Starr Michael Metsäntutkimuslaitos, Vantaan tutkimuskeskus, PL 18, 01300 Vantaa Tanskanen Niina Helsingin yliopisto, Metsäekologian laitos, PL 27, 00014 Helsingin yliopisto Tossavainen Tarmo Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Kiteen oppimiskeskus, maaseutuopisto, Koivikontie, 82430 Puhos Turkia Jaana Untamontie 10 A 5, 00610 Helsinki Vuori Kari-Matti Jyväskylän yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos, PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto Väänänen, Riitta Helsingin yliopisto, Metsäekologian laitos, PL 27, 00014 Helsingin yliopisto

Yksikkö: Joensuun toimintayksikkö