Nuoren metsän hoito -kampanjan yksityis- ja yhteiskuntataloudelliset vaikutukset.

Ahtikoski, Anssi
Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 853. 61 s.
[ISBN 951-40-1833-8]

[Hinta 15 €] Tilaa tiedonanto

Asiasanat:

nuoren metsän hoito, kustannus-hyötyanalyysi, kannattavuus, MELA-simulaatio, varjohinnoittelu

Sisällys:

1 Johdanto

2 Tutkimuksen tavoitteet

3 Erotuslaskentamenetelmä
 3.1 Kampanjan erotuskustannukset
  3.1.1 Yhteiskunta
  3.1.2 Yksityinen metsänomistaja
 3.2 Kampanjan aikaansaamat erotushyödyt
  3.2.1 Nuoren metsän hoidon kampanjan lisähehtaarit
  3.2.2 MELA-simuloinnin aineisto
  3.2.3 MELA-simulaatio
 3.3 Kannattavuuden arviointi
  3.3.1 Yhteiskunta: kustannus-hyötyanalyysi
  3.3.2 Yksityinen metsänomistaja: finanssinen analyysi

4 Tulokset
 4.1 Yhteiskunta

Perustulokset ja herkkyysanalyysit
 4.2 Yksityinen metsänomistaja

5 Johtopäätökset
Kirjallisuus
Liitteet

Tiivistelmä:

Valtakunnallisen Nuoren metsän hoito -kampanjan välittömiksi tavoitteiksi vuonna 1997 asetettiin seuraaviksi viideksi vuodeksi metsien puuntuotannollisen tilan parantaminen ja työrästien purkaminen. Kampanjaa pidettiin myös tärkeänä työvälineenä Kansallisen Metsäohjelman tavoitteiden saavuttamisessa. Valtion varoin tuettaviksi kohteiksi kampanjassa määriteltiin vakiintuneet taimikot ja harvennuksen tarpeessa olevat nuoret metsät, joista ei vielä kerry myyntikelpoista määrää kuitupuuta.

Tässä tutkimuksessa arvioitiin Nuoren metsän hoito -kampanjan taloudellisia vaikutuksia sekä yhteiskunnan että yksityisen metsänomistajan näkökulmasta. Yhteiskunnallisesti kampanja on jo aiheuttanut ja aiheuttaa kustannuksia verrattuna kampanjaa edeltäneeseen aikaan. Toisaalta kampanjalla saadaan aikaan tulevaisuudessa hyötyjä metsiköissä, jotka ilman kampanjaa olisivat jääneet hoitamatta. Erotushyödyt muodostuvat siten, että hoidetusta metsiköstä tulevaisuudessa saatavien hakkuutulojen nykyarvo on suurempi kuin hoitamattoman metsikön.

Yhteiskunnan näkökulmasta tehtävissä laskelmissa sovellettiin varjohinnoittelua, jotta kampanjaan sitoutuneet tuotannontekijäpanokset heijastaisivat todellisia rajakustannuksia. Yksityisen metsänomistajan tarkasteluissa taimikonhoito tai nuoren metsän hoito muodostaa hyötyjä samalla periaatteella kuin yhteiskunnassakin. Metsänomistaja joutuu sijoittamaan toimenpiteeseen myös omaa rahaa valtion tuen lisäksi. Tästä hänelle puolestaan aiheutuu kustannuksia. Sekä yhteiskunnan että yksityisen metsänomistajan laskelmissa hyödyt laskettiin Metsäntutkimuslaitoksessa kehitetyllä Metsälaskenta (MELA)-simulaattorilla siten, että taimikonhoito tai nuoren metsän hoito joko simuloitiin tai jätettiin simuloimatta. Tutkimuksen aineisto koostui kivennäismaiden talousmetsien pysyvistä taimikkokoealoista (ns. TINKA-kokeet). Tarkastelun kohteena oli koko maa, minkä lisäksi yksityiskohtaiset tulokset laskettiin niille yhdeksälle metsäkeskukselle, jotka olivat vastanneet tarvittavalla tarkkuudella vuonna 1999 tehtyyn kyselyyn.

Taimikonhoito ja nuoren metsän hoito vaikuttivat tilastollisesti merkitsevästi ensiharvennuskertymiin ja puuston järeytymiseen metsikön elinaikana. Yksityisen metsänomistajan näkökulmasta taloudelliset tulokset eivät kuitenkaan olleet niin hyviä, kuin kasvu-ja tuotostulosten perusteella saattoi odottaa. Toisaalta, yhteiskunnan näkökulmasta tehdyt laskelmat osoittivat, että Nuoren metsän hoito -kampanja on varsin perusteltu. Vielä 5 prosentin laskentakorkokannalla kampanjan hyödyt olivat kustannuksia suuremmat.

Yksikkö: Muhoksen tutkimusasema

Alkuun

Tuotettu Metlan tietokannasta 05.08.2003   Palaute

Metla | Julkaisut
Tiedonannot | 2003 | 2002 | Tilaa tiedonanto

Metlan etusivulle