Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 840

		Koivua Suomesta - koivuvarojen kehitysnäkymät Hynynen, Jari, Härkönen, Kari, Lilleberg, Risto, Mielikäinen, Kari, Repola, Jaakko & Siipilehto, Jouni. 2002 Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 840. 53 s. [ISBN 951-40-1820-6] [Maksuton, toimituskulut 5 eur] Tilaa tiedonanto
		Asiasanat: sekametsä, hakkuumahdollisuusarvio, kasvu- ja tuotos, korjuukustannukset, Sisällys: Sisällys Sisällys 1 Johdanto 2 Suomen koivuvarat ja käyttö 2.1 Koivuvarojen tähänastinen kehitys 2.2 Koivuvarojen alueellinen esiintyminen 2.3 Koivu teollisuuden raaka-aineena 2.3.1 Käytön historiaa 2.3.2 Koivun ominaisuudet teollisuuden raaka-aineena 2.3.3 Koivun tuonti 2.3.4 Koivun käytön tulevaisuus 3 Koivuvarojen kehitysnäkymät 3.1 Tutkimusaineistot ja –menetelmät 3.1.1 VMI-aineiston käyttö suuraluetason laskelmissa 3.1.2 Metsälaskelma MELA 3.1.3 Metsien käsittely ja kasvatusohjelmat 3.1.4 Vaihtoehtoiset hakkuulaskelmat 3.2 Metsien kehitysnäkymät ja hakkuumahdollisuudet vuosina 1996-2036 3.3 Koivuvarojen kehitysnäkymät ja hakkuumahdollisuudet 4 Sekametsän kasvatusvaihtoehdot 4.1 Laskelmien tavoite ja menetelmät 4.2 Tasaikäisen sekametsän kasvatus 4.2.1 Mänty-rauduskoivu 4.2.2 Tasaikäinen kuusi-koivusekametsä 4.3 Kaksijaksoisen sekametsän kasvatus 4.3.1 Kuusi-rauduskoivu 4.3.2 Kuusi-hieskoivu 5 Puunkorjuun kustannukset sekametsissä 5.1 Sekametsien puunkorjuun ajanmenekki, tuotos- ja kustannusperusteet 5.2 Koivun vaikutus puunkorjuun kustannuksiin 6 Päätelmät 6.1 Laskelmia koskevat varaukset 6.2 Alueelliset laskelmat 6.3 Päätelmät metsikkötason laskelmista 6.4 Puunkorjuun kustannukset sekametsissä Yhteenveto Tiivistelmä: Koivun käyttö puumassateollisuudessa on lisännyt koivun kysyntää merkittävästi viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Tämä ei ole kuitenkaan johtanut kotimaisen koivun hakkuiden lisääntymiseen, vaan kysynnän kasvu on kohdistunut lähes yksinomaan tuontipuuhun. Noin puolet teollisuuden käyttämästä koivusta on tuontipuuta. Tutkimuksessa selvitettiin suuraluetason puuntuotantolaskelmien avulla, voidaanko sekametsiä suosimalla lisätä kotimaisen koivun käyttöä. Sen lisäksi selvitettiin, miten sekapuusto vaikuttaa metsänkasvatuksen ja puunkorjuun kannattavuuteen metsikkötasolla. Kotimaisen koivun käytön lisäämisen mahdollisuudet ovat tällä hetkellä varsin rajalliset. Sekametsien kasvatusta suosimalla koivun vuotuista hakkuumäärää on mahdollista lisätä enintään 15 %:lla nykyisestä vähentämättä oleellisesti metsätalouden nettotuloja. Koivun suosiminen metsänhoidossa vähentää vastaavasti havupuuston tuotosta. Tuotostappiosta 2/3 lankeaa männyn ja 1/3 kuusen osalle. Nykyisillä hintasuhteilla koivun merkittävä suosiminen havupuiden kustannuksella ei ole taloudellisesti kannattavaa. Koivun tuonti tulee olemaan jatkossakin välttämätöntä nykyisillä koivun käyttömäärillä. Rauduskoivun kasvattaminen sekapuuna kuusikossa on metsänomistajalle kannattavaa sekä yksi- että kaksijaksoisissa metsiköissä. Hieskoivun kasvattaminen kuusikossa ei sen sijaan ole taloudellisesti kannattavaa. Männikössä runsas koivusekoitus heikentää metsikön tuotosta ja nettotuloja. Koivusekoitus havupuuvaltaisessa metsikössä lisää lievästi myös puunkorjuun kustannuksia. Yksikkö: Vantaan tutkimuskeskus Ohjelma: Metsänkasvatuksen vaihtoehdot ja niiden puuntuotannolliset seuraukset Hankkeet: Metsätalouden mallintaminen ja analyysit, Päätöksenteon tukijärjestelmä metsikön kasvatusvaihtoehtojen arviointiin

Tuotettu Metlan tietokannasta 14.03.2005 13:44 Palaute Metla \| Julkaisut Tiedonannot \| 2005 \| 2004 \| 2003 \| 2002 \| Tilaa tiedonanto