Suometsät - tulevaisuuden tukkipuustot,

Niemi, Sauli, Finér, Leena, Laukkanen, Hannu, Nousiainen, Mika, Sikanen, Lauri & Väätäinen, Kari (toim.). 2002
Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 830. 73 s.
[ISBN 951-40-1810-9]
[Maksuton, toimituskulut 5 eur] Tilaa tiedonanto

Asiasanat:

turvemaat, ensiharvennukset, harvennushakkuut, puunkorjuu, kunnostusojitukset, työllisyysvaikutukset, yhteishankkeet, kevyt korjuukalusto, kaivinkone-harvesterit, ympäristövaikutukset

Sisällys:

Tiivistelmä:

Suometsien merkitys teollisuuden puuhuollossa on voimakkaasti kasvamassa turvemaille tehtyjen investointien alkaessa tuottaa tulosta. Valtakunnan metsien inventointien tuloksiin perustuvien skenaarioiden mukaan suometsien vuotuiset hakkuumäärät voivat nousta noin 30 prosenttiin metsiemme kokonaishakkuumääristä seuraavien 20 vuoden aikana. Turvemaihin kohdistettujen tuotto-odotusten täysimittainen toteutuminen edellyttää kuitenkin ensiharvennusten ja metsänparannustöiden tekemistä ajallaan, jottei hakkuumahdollisuuksien suotuisa kehitys vaarannu. Ojitettujen turvemaiden hakkuu- ja hoitotarpeet ovat tällä hetkellä varsin mittavat. Pohjois-Karjalan maakunnassa toteutetun "Harvennetaan suometsät - tulevaisuuden tukki-puustot" hankkeen tavoitteena oli parantaa suometsien käyttöastetta ja käytön kannattavuutta sekä minimoida ympäristövaikutukset. Lisäksi hankkeen tavoitteena oli luoda yhteistyöverkko eri metsäalan organisaatioiden välille sekä herätellä henkiin metsänomistajien välistä suometsäyhteistyötä. Hankkeen yhteydessä tarkasteltiin mm. metsänomistajien ja metsäammattilaisten näkemyksiä ja asenteita suometsiä kohtaan, suometsien hakkuu- ja hoitotöiden tarpeita sekä niiden työllisyysvaikutuksia, erilaisen korjuukaluston soveltuvuutta suometsien harvennushakkuisiin sekä hakkuiden ja hoitotöiden ympäristövaikutuksia. Pohjois-Karjalassa metsämaaksi luokiteltavia soita on noin 450 000 ha eli noin 30 prosenttia metsämaan kokonaispinta-alasta. Maakunnan suometsissä piilee merkittävä työllistämispotentiaali, sillä ojitettujen metsämaan soiden eri metsänhoitotöiden yhteenlaskettu tarve seuraavalla kymmenvuotiskaudella on noin 113 000 ha. Lisäksi suometsissä tulisi toteuttaa hakkuita seuraavalla kymmenvuotiskaudella yhteensä 96 000 ha alueella. Pohjois-Karjalan ojitettujen metsämaan soiden vuotuinen työllistämismahdollisuus on täten noin 214 henkilötyövuotta. Varteenotettava toimintatapa suometsien hakkuu- ja hoitotöiden toteuttamiseen ovat useiden metsänomistajien väliset yhteishankkeet. Kehityshankkeen yhteydessä toteutetuista yhteishankkeista saadut kokemukset ovat olleet positiivisia ja metsänomistajat ovat olleet halukkaita hankkeiden toteutuksiin. Yhteishankkeiden avulla suometsien hakkuu- ja hoitotyöt saadaan hoidettua metsän-omistajan kannalta mahdollisimman vaivattomasti ja edullisin kustannuksin. Yhteishankkeita toteutettaessa myös ympäristönäkökulmat, kuten vesiensuojelu tulee hoidettua tehokkaammin. Yhteismyyntien ja samanaikaisten hakkuiden seurauksena kunnostusojitusten toteutukset voidaan suorittaa yhdellä kertaa, eikä "tipoittain" yksi tila kerrallaan. Lisäksi suoleimikot menevät leimikko-keskitysten ansiosta paremmin kaupaksi, sillä suuremman leimikkokoon ansiosta puunhankintayhtiöt pystyvät hoitamaan korjuun keskitetymmin, mikä alentaa puunkorjuukustannuksia ja lisää siten puunhankintayhtiöiden kiinnostusta suometsiin. Samalla korjuuseen voidaan ohjata olosuhteisiin parhaiten soveltuvaa kevyttä korjuukalustoa, jolloin korjuusta aiheutuvat maaperä- ja puustovauriot jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Kevyen korjuukaluston käyttöä suometsien harvennushakkuissa olisi mahdollista tehostaa nykyisestään, sillä kevyen kaluston työllistyminen jää koneyrittäjien kokemusten perusteella melko usein puutteelliseksi. Lisäksi kevyen kaluston käyttötunneista lähes puolet on peräisin kivennäismaiden korjuukohteilta, joissa myös raskaamman kaluston käyttö voi tulla kyseeseen. Metsäammattilaisten keskuudessa vallitsee yleinen käsitys, ettei suometsiin soveltuvaa kevyttä kalustoa ole riittävästi tarjolla. Tämän perusteella voidaankin todeta, etteivät kevyen kaluston kysyntä ja tarjonta kohtaa toisiaan. Kilpailukykyinen korjuukalustoratkaisu suometsien kausiluonteiseen puunkorjuuseen on hankkeen yhteydessä tehdyn kustannus- ja tuottavuustarkastelun mukaan myös kaivinkonealustainen harvesteri, jota käytetään sulanmaan aikaan metsänparannustöihin ja talvisin hakkuisiin. Tämä mahdollistaa koneen ympärivuotisen työllistämisen ja samalla voidaan helpottaa talveen ajoittuvan puunkorjuun ruuhkahuipun kalustotarvetta.

Kommentit

Kirja on lopputulos Metlan, Joensuun yliopiston ja Metsäkeskus Pohjois-Karjalan tiiviistä kehitys- ja tutkimusyhteistyöstä turvemaiden kasvavan hakkuupotentiaalin kestäväksi hyödyntämiseksi.

Yksikkö: Joensuun tutkimuskeskus
Ohjelma: Suometsien ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kasvatus ja käyttö
Hanke: Harvennetaan suometsät tulevaisuuden tukkipuustot