Luonnon virkistyskäyttö 2000.
Summary: Outdoor recreation 2000.

 
 

Sievänen, T. 2001 (toim.).

Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 802. 204 s. + liitteet.
[ISBN 951-40-1772-2]
[Hinta 200 mk - 33,60 EUR]

 

Tiivistelmä:

Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen inventointi (LVVI) –tutkimuksessa toteutui 1997 esitutkimus ja 1998-2000 päätutkimus. Tutkimus on toteutunut useiden tutkimuslaitosten ja yliopistojen yhteistyönä, jota Metsäntutkimuslaitos on koordinoinut.

Virkistyskäytön kysyntätutkimuksessa tehtiin laaja väestökysely, jolla selvitettiin suomalaisten osallistumista ulkoiluun, erilaisiin ulkoiluharrastuksiin, ulkoilun kohdistumista erilaisille alueille sekä virkistykseen käytettävissä olevia voimavaroja. Väestökyselyyn liittyi myös neljä teematutkimusta, joissa selvitettiin virkistyskäytön arvoa, virkistyskalastuksen kysymyksiä, ulkoilun hyvinvointitekijöitä ja esteitä sekä luontomatkailun kysyntää. Väestökyselyn otos oli 12 000 satunnaisesti valittua suomalaista, joille tehtiin puhelinhaastattelu (vastaus-% 84) ja postikysely (vastaus-% 66). Aineistoa kerättiin elokuusta 1998 toukokuuhun 2000 joka toinen kuukausi noin 1000 hengen otoksella.

Ulkoilu on merkittävä osa suomalaisten elämäntapaa, sillä 97 % suomalaisista osallistuu jollakin tavoin ulkoiluun vuoden aikana, ja kaksi kolmesta harrastaa ulkoilua viikottain. Suosituimpia ulkoiluharrastuksia ovat kävely, uinti luonnon vesissä, mökkeily, marjastus, pyöräily, kalastus, veneily, hiihto, sienestys ja auringonotto rannalla. Lähiulkoilua harrastetaan tasaisesti vuoden ympäri, keskimäärin 1,5 tuntia kerrallaan. Noin 40 % suomalaisista tekee luontomatkoja, jotka kestävät keskimäärin 4-5 päivää, ja suuntautuvat joko vapaa-ajan asunnolle tai usein myös valtion virkistysalueille erityisesti Pohjois-Suomeen. Kolme neljästä suomalaisesta virkistäytyy luonnossa jokamiehenoikeudella, kaksi viidestä kunnan virkistysalueilla ja yksi viidestä käyttää valtion virkistysalueita.

Suomalaiset arvostavat valtion kansallispuistoja ja retkeilyalueiden tarjoamia palveluja. Vuotuinen valtion virkistyspalvelujen arvo aikuista suomalaista kohti arvioitiin noin reilun 100 markan suuruiseksi. Virkistyskalastajista nuoret harrastavat enemmän istuta ja ongi-kalastusta kuin muut. Pyydystä ja päästä –kalastus ei innosta suomalaisia, useimmat pitivät sitä turhana kalojen kiusaamisena. Ulkoilun hyvinvointivaikutukset saivat varmistusta: liikkuminen ja oleskelu luonnossa virkistää ja vähentää alakuloa, rauhoittaa ja rentouttaa stressistä sekä tuottaa monia muita mielihyvän kokemuksia. Suomalaiset viettävät luontolomansa mieluummin omassa rauhassa kuin ohjatusti ja seurassa. Luontomatkailijoiden mielestä vetovoimaisella luontokohteella tulee olla ulkoilukäyttöön tarkoitettuja rakenteita ja retkeilyreittejä. Useimmat eivät tarvitse välinevuokrausta, mutta soutuveneille, kanooteille, laskettelu-ja lumilautailuvälineille on kysyntää.

Kysyntätutkimuksessa kehitettiin standardisoituja malleja kävijätietojen keräämiseksi virkistysalueilla. Sitä varten tuotettiin kävijätutkimuskäsikirja ja siihen liittyvä ATK-sovellus, joista löytyy ohjeet kyselylomakkeiden valmistamiseen, aineiston tallentamiseen ja tilastolliseen käsittelyyn sekä raportin tekemiseen.

Virkistysmahdollisuuksien tarjontatutkimuksessa kerättiin tietoja virkistysalueista, ulkoilureiteistä ja virkistyspalveluista. Aineistonkeruu toteutettiin kyselynä kaikkiin Suomen kuntiin sekä valtion alueiden osalta alueita hallinnoiville tahoille. Vuoden 2000 loppuun mennessä aineistoa oli saatu noin puolesta kunnista, ja joiltakin valtion alueilta. Tarjontatieto on koottu LVVI-LUOVI tietojärjestelmään, mistä löytyy ominaisuustietoja 622 virkistysalueesta, 5182 reitistä ja 6295 virkistyspalvelusta. Paikkatietoaineistosta on esimerkinomaisesti tarkasteltu virkistysmahdollisuuksia Pirkanmaalla. Tarkastelukohteina ovat mm. virkistyskäytön luonnonsuojelualueille aiheuttamat paineet, asuntojen ja virkistysalueiden välinen etäisyys sekä virkistysalueiden metsät ja ranta-alueet. Luontomatkailupalvelujen tarjonnasta Keski-Suomessa toteutettiin teematutkimus.

Avainsanat: luonnon virkistyskäyttö, ulkoilu, kävijätutkimus, virkistysalue, ulkoilureitti Keywords: outdoor recreation, visitor study, recreation resources, recreation area, recreation trail

Sisältää seuraavat artikkelit: - Contains the following papers:

Luonnon virkistyskäyttö 2000
Tuija Sievänen (toim.)

1. Johdanto ( Tuija Sievänen)
1.1 Tutkimuksen tausta ja tietotarpeet
1.2 Tutkimuksen tavoitteet ja raportointi
1.3 Tutkimuksen toiminta ja osallistuneet tahot
2. Luonnon virkistyskäytön kysynnän väestötutkimus
2.1 Luonnon virkistyskäytön kysyntätutkimuksen tavoitteet ja aikaisempi tutkimus (Tuija Sievänen)
2.1.1 Virkistyskäytön kysyntätutkimuksen tavoitteet ja rajaus
2.1.2 Aikaisempi kotimainen tutkimus
2.1.3 Ulkoiluharrastamisen seuranta ja mittaaminen eräissä muissa maissa
2.2. Luonnon virksityskäytön kysyntätutkimuksen aineistot ja menetelmät (Vesa Virtanen, Eija Pouta ja Tuija Sievänen, Seppo Laaksonen)
2.2.1 Otanta, vastaaminen ja kato
2.2.2 Tiedonkeruu ja mittaaminen
2.2.3 Analyysimenetelmät
2.3. Luonnon virkistyskäytön kysyntätutkimuksen tulokset – Kuinka suomalaiset ulkoilevat? (Eija Pouta ja Tuija Sievänen)
2.3.1 Väestön osallistuminen ulkoiluun
2.3.2 Väestön osallistuminen ulkoiluharrastuksiin ja harrastamisen useus
2.3.3 Lähiulkoilu
2.3.4 Luontomatkat
2.3.5 Ulkoilun voimavarat ja niiden käyttö

3. Virkistyskäytön kysynnän teematutkimukset
3.1 Kansallispuitojen arvo vai virkistyspalveujen hinta – miten mitata rahassa valtion tuottamia markkinattomia hyötyjä?
(Anni Huhtala, Ville Ovaskainen, Paula Horne & Tuija Sievänen)
3.1.1 Mistä virkistyalueiden 'arvottamisessa on kysymys?
3.1.2 Otoksesta ja alueidenkäyttäjien identifioimisestan
3.1.3 Yleisasenteet palveluiden maksulisuuteen
3.1.4 Kuka voisi haluta maksaa – ja miksi?
3.1.5 Kuinka paljon halutaanmaksaa vs mikäon virkistysalueiden arvo?
3.1.6 Yhteenveto ja johtopäätöksiä
3.2 Vapaa-ajan kalastuksen teematutkimus (Jukka Mikkola ja RaunoYrjölä)
3.2.1 Johdanto
3.2.2 Aineisto ja menetelmät
3.2.3 Tulokset
3.2.4 Tarkastelu
3.3 Ulkoilun hyvinvointikokemukset ja esteet ( Olavi Paronen)
3.3.1 Johdanto
3.3.2 Aineisto ja menetelmät
3.3.3 Lähiulkoilun koetut hyvinvointivaikutukset
3.3.4 Hyvinvointikokemukset luontomatkoista
3.3.5 Ukoilun ja hyvinvoinnin yhteys
3.3.6 Ulkoilua rajoittavat tekijät

3.4 Luontomatkailun kysyntä Suomessa ja asiakkaiden ympäristötoiveet (Harri Silvennoinen ja Liisa Tyrväinen)
3.4.1 Johdanto
3.4.2 Aineisto ja menetelmät
3.4.3 Tulokset
3.4.4 Tulosten tarkastelu ja yhteenveto
4 Kävijätutkimusten kehittäminen (Joel Erkkonen)
4.1 Johdanto
4.1.1 Kävijätutkimusten tausta ja tarkoitus
4.1.2 Mistä kävijätutkimuksessa ollaan kiinnostuneita
4.1.3 Aikaisempi kävijätutkimus
4.1.4 Tavoitteena kävijätutkimusten yhtenäistäminen
4.2 Kävijätutkimushankkeen tulokset
4.2.1 Kävijätutkimuskäsikirja
4.2.2 Kävijäsovellus
4.2.3 Hankkeeseen liittyvät kävijätutkimukset
4.3. Kävijätiedon tulkitseminen ja hyödyntäminen
5 Luonnon virkistyskäyttömahdollisuuksien tarjontatutkimus
5.1 Luonnon virkistystarjontaa koskevat tutkimukset ja tilastot (Leena Kopperoinen ja Petri Shemeikka
5.1.2 Mihin tarjontatietoa tarvitaan?
5.1.3 Suomen Ladun Sulka-projekti
5.1.4 Luonnon virkistystarjonnan tutkimus muualla maailmassa
5.2. LVVI- tarjontatutkimuksen toteutus (Leena Kopperoinen, Petri Shemeikka)
5.2.1 Tutkimuksen tavoitteet
5.2.2 Tutkimuksessa käytetyt muuttujat: virkistysalueet, ulkoilureitit ja virkistyspalvelut
5.2.3 Virkistysmahdollisuuksien tarjoajat
5.2.4 Virkistystarjonnan tiedonkeruumenetelmät
5.2.5 Tiedonkeruun toteuttaminen ja tilanne
5.2.6 Saadun tiedon laatu
5.2.7 Saatujen tietojen maastotarkistukset
5.3 Virkistysmahdollisuudet Suomessa (Leena Kopperoinenja Petri Shemeikka)
5.3.1 Tutkimuksessa kerätyn luonnon virkistystarjonnan ominaisuustiedon piirteitä
5.3.2 Virkistystarjonnan tietojärjestelmä osana ympäristöhallinnon paikkatietojärjestelmää
5.3.3 Paikkatietoaineistojen käyttö luonnon virkistyskäytön tarjonnan tutkimuksessa
5.3.4 Virkistysalueiden laatuluokitus
5.3.5 Luonnon virkistystarjonnan tutkimuksen jatkosuunnitelmat
5.4 Valtakunnallinen luonnon virkistystarjonnan tietojärjestelmä LVVI-LUOVI (Sinikka Hänninen)
5.4.1 Lähtötilanne
5.4.2 Takenne ja tietokannan luonti
5.4.3 Tietosisältö
5.4.4 Käyttö
5.4.5 Jatkokehitys ja ylläpito
5.5 Valtakunnallinen luonto ja liikuntamatkailutietojärjestelmä LUMA (Sinikka Hänninen)
5.5.1 Tausta
5.5.2 Rakenne ja tietokannan luonti
5.5.3 Tietosisältö
5.6 Luontomatkailun ja virkistäytymisen tarjonta- ja vetovoimatekijät Keski-Suomessa (Hilpi Junnila)
5.6.1 Johdanto
5.6.4 Tulosten tarkastelu ja hyödyntäminen
Summary: Outdoor recreation 2000

Liite 1. Ulkoilutilastot
Liite 2. Kirjoittajat

Ulkoilutilastoissa on 62 tilastotaulukkoa, yhteensä n. 120 sivua

Tutkijoina hankkeeseen ovat osallistuneet seuraavat tahot ja henkilöt:

Kysyntätutkimus:

  • Helsingin yliopisto: Joel Erkkonen (v. 2000 alkaen Metsähallitus), Eija Pouta
  • Joensuun yliopisto: Harri Silvennoinen, Liisa Tyrväinen
  • Metsäntutkimuslaitos: Paula Horne, Anni Huhtala, Ville Ovaskainen, Tuija Sievänen (koordinaattori), Annukka Valkeapää
  • Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos: Jukka Mikkola, Anna-Liisa Toivonen, Rauno Yrjölä
  • Tilastokeskus: Päivi Hokka, Seppo Laaksonen, Hannu Virtanen, Vesa Virtanen
  • UKK-instituutti: Olavi Paronen

Tarjontatutkimus:

  • Jyväskylän yliopisto: Sinikka Hänninen, Hilpi Junnila
  • Suomen ympäristökeskus: Marjo Heikkilä, Leena Kopperoinen, Petri Shemeikka
Ohjausryhmän toimintaan ovat osallistuneet:

  • Joensuu yliopisto: Olli Saastamoinen
  • Kauppa- ja teollisuusministeriö: Lea Häyhä
  • Maa- ja metsätalousministeriö: Ville Schildt
  • Metsähallitus: Martti Aarnio, Tage Làmpen, Heikki Ravela
  • Opetusministeriö: Kimmo Aaltonen, Seppo Paavola
  • Suomen Kuntaliitto: Vesa Valpasvuo
  • Sosiaali- ja terveysministeriö: Veli-Matti Risku
  • Ympäristöministeriö: Pekka Tuunanen

Alkuun

  Päivitetty:   23.4.2001/KKKo  Metla : Julkaisut : Tiedonantoja :802   Palaute Metlan etusivulle