 |
|
Kirja taustoittaa metsänkäytön modernit haasteet ja esittelee
uusimpia tutkimustuloksia monitavoitteisen metsätalouden perustaksi.
Kirjoittajina on ollut joukko alansa parhaita asiantuntijoita Suomesta.
Kirja käsittelee monipuolisesti seuraavia kokonaisuuksia (sisällysluettelo):
- Suomen metsien käyttömuodot ja merkitys
- Luonnon virkistyskäyttö
- Luonnonsuojelu- ja erämaa-alueiden käyttö
- Metsien maisemalliset arvot
- Metsien markkinattomien hyötyjen taloudellinen arvottamien
- Metsäsuunnittelu käyttömuotojen yhteensovittamisessa
- Metsätalouden kestävyys
Lukijalle:
Kirja on Metsäntutkimuslaitoksen tutkimusohjelman "Metsän
eri käyttömuotojen yhteensovittaminen" tuotos. Se palvelee
paitsi yleisesityksenä metsän merkityksistä ja niiden yhteensovittamisen
näkökulmista Suomessa, myös tutkimusohjelman loppuraporttina.
Tarjolla on viimeaikaisen metsäntutkimuksen tuottamia tietoja ja
keinoja hyödynnettäviksi metsän merkitysten selvittämiseen,
arvottamiseen ja kokonaistarkasteluun.
Otsikko antaa hyvän kuvan kirjan sisällöstä ja keskeisemmästä
annista. Se myös kertoo, minkälaisiin asioihin tutkimusohjelma
pureutui. Rooli tutkimusohjelman loppuraporttina näkyy kirjan sisällön
painotuksissa. Pääluvuille 2 - 7 nimetyt teemat heijastavatkin
jo päättyneen tutkimusohjelman tutkimuksellisia painoaloja.
Suurin osa kirjassa esiteltävistä tutkimustuloksista on jo
julkaistu aikaisemmin eri yhteyksissä. Monista niistä on kirjoitettu
kansainvälisissä tieteellisissä aikakauslehdissä.
Kirjaan on koottu tuloksista keskeisimpiä sekä niitä, joilla
on välitöntä käytännön merkitystä tai
joiden on arveltu muutoin kiinnostavan metsä- ja ympäristöalalla
toimivaa väkeä tai muita metsätiedonjanoisia kansalaisia.
Kirjassa on pyritty yhtenäiseen esitystapaan ja kokoavaan otteeseen
niin, että kyseessä ei olisi pelkkä sikermä sekalaisia
selostuksia erinäisistä selivityksistä. Toivon mukaan se
voi palvella myös käsikirjamaisena alan perusteoksena ja eri
kouluasteiden opetusmateriaalina.
Rakenteellisesti kirja koostuu läpi opuksen juoksevasta runkotekstistä
pää- ja alalukuineen. Siitä irrallisissa, lyhyissä
ns. ikkunoissa esitellään yksityiskohtaisemmin joitakin tutkimustuloisia
ja tutkimuksissa käytettyjä tai tuotettuja menetelmiä;
osin "tieteellisemmin" ja teknisemmin kuin runkotekstissä.
Kunkin alaluvun ja ikkuntekstin kirjoittajat on mainittu erikseen heti
otsikon jälkeen. Kirjaan viitattaessa tulisikin mainita kirjoittajineen
se alaluku tai ikkuna, johon viittaus kohdistuu. Jokaisella pääluvulla
on oma toimittajansa.
Kirjan kirjoittamiseen ja toimittamisprosessiin on osallistunut lukuisa
joukko aihepiirin tutkijoita niin Metsäntutkimuslaitoksesta kuin
yhteistyötahoistammekin. Tässä yhteydessä haluan lausua
lämpimät kiitokset kaikille kirjan valmistumiseen panoksena
antaneille. Samoin osoitan kiitokset kaikille niille lukuisille - lähes
lukemattomille - hyville kumppaneille, joiden kanssa tutkimusohjelman
väen on ollut ilo tehdä yhteistyötä. Yhteistyö
käytännön metsä- ja ympäristötalouden, metsäopetuksen
ja metsäntutkimuksen kesken oli Metsän eri käyttömuotojen
tutkimusohjelman puitteissa varsin mutkatonta ja tuottoisaa. Toivottavasti
se näkyy ja tuntuu myös kirjassa.
Sisältää seuraavat artikkelit:
- 1 Suomen metsät ja niiden käyttömuodot
(Jyrki Kangas toim.)
- 1.1 Suomen metsät (Jyrki Kangas ja Annika Kangas)
- 1.1.1 Luontaistaloudesta metsien loppumispelon kautta kestävään
kehitykseen
- 1.1.2 Metsätaloudellisia perustietoja metsistä
- 1.1.3 Metsien kunto
- Ikkuna: Metsien omistus Suomessa (Annika Kangas
ja Jyrki Kangas)
- 1.2 Metsien käyttö ja merkitys nykyään Suomessa (Jyrki Kangas
ja Arto Naskali)
- 1.2.1 Metsällä on monia merkityksiä
- 1.2.2 Hyötyjen mittaaminen ei aina ole helppoa
- 1.2.3 Puuntuotanto
- 1.2.4 Poro- ja riistatalous
- 1.2.5 Marjastus ja sienestys
- Ikkuna: Satoennusteita seuraamalla poimija tietää,
milloin marjat ovat kypsiä poimittaviksi (Kauko Salo)
- 1.2.6 Muut tuotteet
- 1.2.7 Metsien muu virkistyskäyttö
- 1.2.8 Ympäristönsuojelu
- 1.2.9 Metsien kulttuurisia merkityksiä
- 1.3 Metsän käyttömuotojen yhteensovittamisen perusteita (Jyrki
Kangas)
- 1.3.1 Näkökulmien ja tavoitteiden kirjoa
- 1.3.2 Metsän käyttömuotojen suhteet
- 1.3.3 Metsän eri käyttömuotojen yhteensovittamisen tutkimusohjelma
- Ikkuna: Kansalaismielipide Suomen metsistä (Jyrki
Kangas)
- Ikkuna: Onko metsien käytöllä merkitystä kalakannoille
ja kalastukselle? (Pentti Sepponen)

- 2 Luonnon virkistyskäytön laajuus ja arviointi (Tuija Sievänen
toim.)
- 2.1 Virkistyskäytön käsitteet ja tutkimus (Tuija Sievänen)
- 2.2 Virkistyskäytön tutkimusmenetelmät (Tuija Sievänen ja
Eija Pouta)
- 2.2.1 Erilaiset mittausmenetelmät
- 2.2.2 Virkistyskäytön inventoinneissa mitattavia tekijöitä
- 2.2.3 Luonnon virkistyskäytön inventointi
- 2.2.4 Virkistyskysynnän ja ulkoilukäyttäytymisen selittäminen
- 2.3 Virkistyskysyntä Suomessa (Eija Pouta ja Tuija Sievänen)
- 2.3.1 LVVI -kysyntätutkimus
- 2.3.2 Väestön ulkoiluharrastaminen
- 2.3.3 Ulkoilun useus
- 2.3.4 Ulkoilun harrastajat ja ulkoilun esteet
- 2.3.5 Tyypillinen ulkoilukerta
- 2.3.6 Ulkoiluun käytetyt alueet ja reitit
- 2.3.7 Ulkoiluun käytettävissä olevat varusteet
- 2.4 Virkistysmahdollisuuksien tarjonta (Leena Kopperoinen ja
Petri Shemeikka)
- 2.4.1 Mitä ovat virkistysalueet, ulkoilureitit ja virkistyspalvelut
- 2.4.2 Virkistysmahdollisuuksien tarjoajat
- 2.4.3 Virkistysmahdollisuuksien tarjonnan tutkimus
- 2.4.4 Virkistystarjonnan tiedonkeruumenetelmät
- 2.4.5 GIS-tekniikan käyttö LVVI-tarjontatutkimuksessa
- Ikkuna: GIS-paikkatieto (Perti Shemeikka
- 2.4.6 Pirkanmaan virkistysmahdollisuudet - tapaustutkimus
- 2.4.7 Virkistysalueden laatuluokitus
- Ikkuna: Suomalaisen liikunnan tietopankki (Sinikka
Hänninen)
- 2.5 Virkistysmahdollisuuksien kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen
(Tuija Sievänen, Eija Pouta ja Leena Kopperoinen)
- 2.5.1 Kysynnän ja tarjonnan vertailu
- 2.5.2 Virkistysalueiden ROS-järjestelmä ja sen soveltaminen
Suomessa
- 2.6 Virkistysalueiden kävijälaskennat ja kävijätutkimukset (Joel
Erkkonen, Paula Horne ja Tuija Sievänen)
- 2.6.1 Kävijälaskentojen ja -tutkimusten tarve
- 2.6.2 Kävijälaskennan ja kävijätutkimusten menetelmät
- 2.6.3 Kävijälaskenta
- 2.6.4 Kävijätutkimus
- 2.7 Virkistysympäristön laatu (Eeva Karjalainen ja Tuija Sievänen)
- 2.7.1 Virkistysympäristön kantokyky
- 2.7.2 Maisemaominaisuudet
- 2.7.3 Kulkukelpoisuus
- 2.7.4 Saavutettavuus
- 2.7.5 Palvelu- ja varustetaso
- 2.7.6 Ohjeita virkistysympäristön suunnitteluun ja hoitoon

- 3 Luonnonsuojelu- ja erämaa-alueiden käyttö (Pentti Sepponen ja Jyrki
Kangas toim.)
- 3.1 Metsäluonnon suojelu Suomessa (Timo Helle)
- 3.1.1 Metsän suojelun taustaa
- 3.1.2 Metsiensuojelualueet
- 3.1.3 Suojelu talousmetsissä
- 3.1.4 Suojelualueiden edustavuus
- Ikkuna: Mitä ovat metsäluonnon suojelun taloudelliset
hyödyt? (Paula Horne, Ville Ovaskainen ja Arto Naskali)
- Ikkuna: Metsästys suojelualueilla (Timo Helle)
- Ikkuna: Kansallispuistojen metsästyskäyttö: metsästys
Savukoskella Urho Kekkosen kansallispuistossa 1997-1998
(Jarkko Saarinen, Anna-Liisa Sippola ja Mikko Anttonen)
- 3.2 Erämaat Suomessa (Ville Hallikainen)
- 3.2.1 Suomalainen erämaakäsite ja erämaiden käyttö
- Ikkuna: Suomen erämaiden tunnuspiirteet (Ville
Hallikainen)
- 3.2.2 Kolme erämaata - erämaa yhteiskunnallisena puhetapana
- 3.2.3 Suomalainen erämaatutkimus: lähtökohtia ja tutkimusteemoja
- Ikkuna: Lakisääteinen erämaa: Yhdysvaltain ja
Suomen erämaalain sisältämät erämaan määritelmät ja lain
tavoitteet (Jarkko Saarinen)
- 3.3 Erämaiset alueet luontomatkailun kohteena
- 3.3.1 Luontomatkailu osana metsien käyttöä
(Jarkko Saarinen)
- 3.3.2 Kestävä matkailu ja kantokyky (Jarkko Saarinen)
- Ikkuna: Matkailun kehityskaari: matkakohteen elinkaari(Jarkko
Saarinen)
- 3.3.3 Saariselän matkailu: erämaasta matkailukaupungiksi
(Jarkko Saarinen)
- Ikkuna: Saariselän matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset
(Jarkko Saarinen)
- 3.3.4 Virkistyskäytön ristiriidat erämaisilla
alueilla (Liisa Kalaja)

- 4 Metsien maisemalliset arvot (Eeva Karjalainen ja Tuija Sievänen
toim.)
- 4.1 Maiseman havitseminen, arviointi ja kokeminen (Eeva Karjalainen)
- 4.1.1 Maiseman määritelmät
- 4.1.2 Maisema-arvostusten merkitys ja syntyminen
- 4.1.3 Ympäristön havaitsemien, arviointi ja kokeminen
- 4.2 Luonnonympäristöjen elvyttävät vaikutukset (Kalevi Korpela)
- 4.2.1 Luontoympäristö elvyttää kaupunkiympäristöä enemmän
- 4.2.2 Elvyttävä kokemus
- 4.2.3 Elvyttävyyden tutkimuksen päälinjat
- 4.2.4 Mielipaikat luonnonympäristössä
- 4.3 Maisema-arvostukset ja niiden tutkimus (Eeva Karjalainen)
- 4.3.1 Maisema-arvostusten tutkimusotteet
- 4.3.2 Millaisista maisemista pidetään?
- Ikkuna: Metsänhoitovaihtoehtojen arvostus ulkoilualueilla
(Eeva Karjalainen)
- 4.3.3 Metsänuudistamisen kokeminen
- Ikkuna: Maisemanhoidon merkitys maatilamatkailun
kehittämiseen (Liisa Tyrväinen, Ismo Nousiainen, Harri
Silvennoinen ja Liisa Tahvanainen)
- 4.4 Metsämaiseman hoito ja suojelu (Minna Komulainen)
- 4.4.1 Maisemanhoidon merkitys
- 4.4.2 Metsämaiseman hoitosuosituksia
- 4.4.3 Maisemaa koskeva lainsäädäntö ja yhteiskunnan ohjauskeinot
- 4.4.4 Maisemanhoidon tulevaisuuden mahdollisuudet
- Ikkuna: Maisemanhoidon eurooppalainen ulottuvuus
(Minna Komulainen)

- 5 Metsien markkinattomien hyötyjen taloudellinen arvottaminen
(Ville Ovaskainen toim.)
- 5.1 Ympäristöhyötyjen rahamääräisen mittaamisen tarve (Ville
Ovaskainen)
- Ikkuna: Ympäristöhyötyjen taloudellisen arvottamien historiikki
(Arto Naskali)
- 5.2 Markkinattomien hyötyjen arvottamismenetelmät (Ville Ovaskainen,
Liisa Tyrväinen, Arto Naskali ja Paula Horne)
- 5.2.1 Mitä arvottamismenetelmät mittaavat
- 5.2.2 Epäsuorat, paljastettujen preferenssien menetelmät
- 5.2.3 Suorat, ilmaistujen preferenssien menetelmät
- 5.3 Retkeilyalueiden ja kansallispuistojen virkistyskäytön arvo
(Ville Ovaskainen, Paula Horne ja Jarmo Mikkola)
- 5.3.1 Onko maksuton palvelu myös arvoton?
- 5.3.2 Virkistyskäytön arvo matkakustannusmenetelmällä arvioituna
- 5.3.3 Virkistyskäytän arvo hypoteettisten markkinoiden menetelmän
mukaan
- 5.3.4 Eri menetelmien tulosten vertailu
- 5.4 Taajamametsien taloudellinen arvo (Liisa Tyrväinen)
- 5.4.1 Tausta ja tavoitteet
- 5.4.2 Asuntojen hinnat ja viheralueiden arvo
- 5.4.3 Taajamametsien virkistyskäyttöarvo
- 5.4.4 Johtopäätökset
- 5.5 Metsän ominaisuuksien arvottaminen virkistysalueilla (Paula
Horne ja Ville Ovaskainen)
- 5.5.1 Mitä virkistysalueiden metsiltä odotetaan?
- 5.5.2 Tutkimusasetelma, aineisto ja menetelmät
- 5.5.3 Mieltymykset yksittäisten tekijöiden perusteella
- 5.5.4 Metsän eri ominaisuuksien vaihtosuhteet
- 5.5.5 Loppupäätelmiä
- 5.6 Esimerkkejä ympäristöhyötyjen rahamittojen soveltamisesta
(Ville Ovaskainen, Paula Horne ja Liisa Tyrväinen)
- 5.6.1 Valtion alueiden virkistyskäytön kustannus-hyötyanalyysi
- 5.6.2 Viheralueiden kustannus-hyötyanalyysi ja maankäyttö

- 6 Metsäsuunnittelu käyttömuotojen yhteensovittamisessa (Jyrki Kangas
toim.)
- 6.1 Monitavoitteinen metsäsuunnittelu: mitä ja miksi (Jyrki Kangas)
- 6.1.1 Suunnittelu on päätöksenteon tukena
- 6.1.2 Metsäsuunnittelun keskeisiä lähtökohtia ja käsitteitä
- 6.1.3 Monitavoitteisen metsäsuunnittelun vaiheet
- Ikkuna: Taajamametsät suunnittelun kohteena (Irja
Löfström)
- 6.2 Monitavoitteinen vertailu metsäsuunnittelun lähestymistapana
(Jyrki Kangas)
- 6.2.1 Vaihtoehtojen tuottamisesta kokonaisvaltaiseen arviointiin
- 6.2.2 Monitavoitteinen vertailu yksityismetsälön suunnittelussa
- 6.2.3 Muita sovelluksia ja kokemuksia
- Ikkuna: Tilastotieteen työkaluja suunnitelmien
monitavoitteiseen vertailuun (Pekka Leskinen ja Jyrki Kangas)
- 6.3 Matemaattiset mallit, ennusteet ja optimointi (Annika Kangas
ja Jyrki Kangas)
- 6.3.1 Numeeriset menetelmät suunnittelun arkipäivää
- 6.3.2 Mallien virheet ja ennustamisen epävarmuus
- 6.3.3 Laskelmien epävarmuuden vaikutus metsäsuunnitteluun
- Ikkuna: Asiantuntemus numeroiksi: esimerkkinä
monimuotoisuusindeksi (Jyrki Kangas ja Annika Kangas)
- 6.4 Paikkatietomenetelmät metsäsuunnittelun tukena (Ari Nikula
ja Ron Store)
- 6.4.1 Metsäsuunnittelun tietotarpeet ovat muuttuneet
- 6.4.2 Paikkatietojärjestelmät
- 6.4.3 Paikkatietomenetelmät ja metsäsuunnittelu
- 6.4.4 Eläinten elinympäristöjen paikkatietoanalyysit
- 6.4.5 Tulevaisuuden paikkatietonäkymiä
- Ikkuna: Kartografinen mallinnus ja monikriteerinen
arviointi elinympäristöjen sopivuuden arvioinnissa (Ron
Store)
- 6.5 Metsäsuunnittelun sovelluksia
- 6.5.1 Alue-ekologisten tarkastelujen integrointi metsäsuunnitteluun
(Annika Kangas ja Jyrki Kangas
- Ikkuna: Maisemarakenteen ja metsokannan kehityksen
yhteys (Pekka Helle)
- 6.5.2 Osallistavan ja vuorovaikutteisen suunnittelun soveltaminen
eri omistajaryhmien metsissä (Leena Hytönen ja Jyrki Kangas)
- Ikkuna: Tavoitemittari monitavoitteiseen metsäsuunnitteluun
(Lasse Lovén)
- 6.5.3 Maisema-analyysi kylätason suunnittelussa (Minna Komulainen)
- 6.6 Metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämishaasteita (Jyrki
Kangas)
- 6.6.1 Edelleen monitavoitteisuutta ja käyttömuotojen yhteensovittamista
- 6.6.2 Tehokas tietotekniikka jokapäiväiseen käyttöön
- 6.6.3 Suunnitteluun lisää monimuotoisuutta
- 6.6.4 Muita kehittämis- ja tutkimustarpeita

- 7 Metsätalouden kestävyys (Jyrki Kangas toim.)
- 7.1 Metsätalouden sosiaalisen kestävyyden käsite Suomessa ja
maailmalla (Marjatta Hytönen)
- 7.1.1 Johdanto
- 7.1.2 Kansainvälisiä tulkintoja metsien hyödyntämisen kestävyydestä
- 7.1.3 Kotimaisia tulkintoja metsätalouden sosiaalisesta kestävyydestä
- 7.1.4 Pohjois-Amerikkalaisia näkemyksiä
- 7.1.5 Tulevaisuuden näkymiä
- Ikkuna: Sosiaalisen kestävyyden arktisia opetuksia
(Mikko Jokinen)
- 7.2 Metsien käytön sosioekonomisia ulottuvuuksia
- 7.2.1 Metsäsektorin työllisyys (Pertti Elovirta)
- 7.2.2 Metsään perustuva yrittäjyys maaseudun elinvoimaisuuden
turvana (Ashley Shelby ja Leena Petäjistö)
- Ikkuna: Virkistyskäyttö ja luontoon perustuva
matkailu aluetaloudessa (Ville Ovaskainen)
- 7.2.3 Tasa-arvo metsäsektorilla (Pekka Ripatti)
- Ikkuna: Naiset puunmyyjinä (Pekka Ripatti)
- 7.2.4 Perhemetsätalous sosiaalisen kestävyyden kivijalkana
(Heimo Ripatti)
- 7.2.5 Metsällisten ympäristökonfliktien käsittely ja sosiaalinen
kestävyys (Eeva Hellström)
- Ikkuna: Osallistava ja yhteistoiminnallinen suunnittelu
keinona kohti sosiaalista kestävyyttä (Leena A. Hytönen)
- 7.3 Metsien käytön ekologisesta kestävyydestä (Jukka Jokimäki
ja Jyrki Kangas)
- 7.3.1 Luonnonarvoja ja tuotantokykyä
- Ikkuna: Pirstoutumisen ja runsaan virkistyskäytön
vaikutus taajamametsien kasvillisuuteen (Irja Löfström,
Minna Malmivaara, Ilkka Vanha-Majamaa ja Liisa Häkli)
- Ikkuna: Virkistyskäytössä kuluneiden metsäalueiden
kunnostaminen (Irja Löfström)
- 7.3.2 Tarkastelumittakaava ja palautuvuus
- Ikkuna: Metson tulevaisuus Suomessa (Annika Kangas
ja Sami Kurki)
- 7.3.3 Alue-ekologinen näkökulma metsäeliöstön suojeluun
- Ikkuna: ESC-strategia ("Everywhere, Somewhere
and in Conservation areas") ekologisten tavoitteiden rationalisointiin
talousmetsissä (Sakari Mykrä ja Sami Kurki)
- 7.3.4 Käytännön keinoja luonnonkirjon turvaamiseksi
- Ikkuna: Luppopuuhakkuu - monitavoitteista puusadon
korjuuta (Jyrki Kangas ja Veikko Pohtila)
Toimituskunta:
- Kannuksen tutkimusasema: Jyrki Kangas (pj.), Ari Kokko
- Rovaniemen tutkimusasema: Pentti Sepponen
- Vantaan tutkimuskeskuksen Helsingin toimipiste: Tuija Sievänen,
Ville Ovaskainen
|