Metsän eri käyttömuotojen arvottaminen ja yhteensovittaminen.

 
 

Jyrki Kangas & Ari Kokko (toim.).

Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 800, 2001. 366 s.
[ISBN 951-40-1770-6]
[Hinta 190 mk - 31,90 EUR (sis. alv. 8%]

 

 

Kirja taustoittaa metsänkäytön modernit haasteet ja esittelee uusimpia tutkimustuloksia monitavoitteisen metsätalouden perustaksi. Kirjoittajina on ollut joukko alansa parhaita asiantuntijoita Suomesta.

Kirja käsittelee monipuolisesti seuraavia kokonaisuuksia (sisällysluettelo):

  • Suomen metsien käyttömuodot ja merkitys
  • Luonnon virkistyskäyttö
  • Luonnonsuojelu- ja erämaa-alueiden käyttö
  • Metsien maisemalliset arvot
  • Metsien markkinattomien hyötyjen taloudellinen arvottamien
  • Metsäsuunnittelu käyttömuotojen yhteensovittamisessa
  • Metsätalouden kestävyys

 

Lukijalle:

Kirja on Metsäntutkimuslaitoksen tutkimusohjelman "Metsän eri käyttömuotojen yhteensovittaminen" tuotos. Se palvelee paitsi yleisesityksenä metsän merkityksistä ja niiden yhteensovittamisen näkökulmista Suomessa, myös tutkimusohjelman loppuraporttina. Tarjolla on viimeaikaisen metsäntutkimuksen tuottamia tietoja ja keinoja hyödynnettäviksi metsän merkitysten selvittämiseen, arvottamiseen ja kokonaistarkasteluun.

Otsikko antaa hyvän kuvan kirjan sisällöstä ja keskeisemmästä annista. Se myös kertoo, minkälaisiin asioihin tutkimusohjelma pureutui. Rooli tutkimusohjelman loppuraporttina näkyy kirjan sisällön painotuksissa. Pääluvuille 2 - 7 nimetyt teemat heijastavatkin jo päättyneen tutkimusohjelman tutkimuksellisia painoaloja.

Suurin osa kirjassa esiteltävistä tutkimustuloksista on jo julkaistu aikaisemmin eri yhteyksissä. Monista niistä on kirjoitettu kansainvälisissä tieteellisissä aikakauslehdissä. Kirjaan on koottu tuloksista keskeisimpiä sekä niitä, joilla on välitöntä käytännön merkitystä tai joiden on arveltu muutoin kiinnostavan metsä- ja ympäristöalalla toimivaa väkeä tai muita metsätiedonjanoisia kansalaisia. Kirjassa on pyritty yhtenäiseen esitystapaan ja kokoavaan otteeseen niin, että kyseessä ei olisi pelkkä sikermä sekalaisia selostuksia erinäisistä selivityksistä. Toivon mukaan se voi palvella myös käsikirjamaisena alan perusteoksena ja eri kouluasteiden opetusmateriaalina.

Rakenteellisesti kirja koostuu läpi opuksen juoksevasta runkotekstistä pää- ja alalukuineen. Siitä irrallisissa, lyhyissä ns. ikkunoissa esitellään yksityiskohtaisemmin joitakin tutkimustuloisia ja tutkimuksissa käytettyjä tai tuotettuja menetelmiä; osin "tieteellisemmin" ja teknisemmin kuin runkotekstissä. Kunkin alaluvun ja ikkuntekstin kirjoittajat on mainittu erikseen heti otsikon jälkeen. Kirjaan viitattaessa tulisikin mainita kirjoittajineen se alaluku tai ikkuna, johon viittaus kohdistuu. Jokaisella pääluvulla on oma toimittajansa.

Kirjan kirjoittamiseen ja toimittamisprosessiin on osallistunut lukuisa joukko aihepiirin tutkijoita niin Metsäntutkimuslaitoksesta kuin yhteistyötahoistammekin. Tässä yhteydessä haluan lausua lämpimät kiitokset kaikille kirjan valmistumiseen panoksena antaneille. Samoin osoitan kiitokset kaikille niille lukuisille - lähes lukemattomille - hyville kumppaneille, joiden kanssa tutkimusohjelman väen on ollut ilo tehdä yhteistyötä. Yhteistyö käytännön metsä- ja ympäristötalouden, metsäopetuksen ja metsäntutkimuksen kesken oli Metsän eri käyttömuotojen tutkimusohjelman puitteissa varsin mutkatonta ja tuottoisaa. Toivottavasti se näkyy ja tuntuu myös kirjassa.

 

Sisältää seuraavat artikkelit:

1 Suomen metsät ja niiden käyttömuodot (Jyrki Kangas toim.)
1.1 Suomen metsät (Jyrki Kangas ja Annika Kangas)
1.1.1 Luontaistaloudesta metsien loppumispelon kautta kestävään kehitykseen
1.1.2 Metsätaloudellisia perustietoja metsistä
1.1.3 Metsien kunto
Ikkuna: Metsien omistus Suomessa (Annika Kangas ja Jyrki Kangas)
1.2 Metsien käyttö ja merkitys nykyään Suomessa (Jyrki Kangas ja Arto Naskali)
1.2.1 Metsällä on monia merkityksiä
1.2.2 Hyötyjen mittaaminen ei aina ole helppoa
1.2.3 Puuntuotanto
1.2.4 Poro- ja riistatalous
1.2.5 Marjastus ja sienestys
Ikkuna: Satoennusteita seuraamalla poimija tietää, milloin marjat ovat kypsiä poimittaviksi (Kauko Salo)
1.2.6 Muut tuotteet
1.2.7 Metsien muu virkistyskäyttö
1.2.8 Ympäristönsuojelu
1.2.9 Metsien kulttuurisia merkityksiä
1.3 Metsän käyttömuotojen yhteensovittamisen perusteita (Jyrki Kangas)
1.3.1 Näkökulmien ja tavoitteiden kirjoa
1.3.2 Metsän käyttömuotojen suhteet
1.3.3 Metsän eri käyttömuotojen yhteensovittamisen tutkimusohjelma
Ikkuna: Kansalaismielipide Suomen metsistä (Jyrki Kangas)
Ikkuna: Onko metsien käytöllä merkitystä kalakannoille ja kalastukselle? (Pentti Sepponen)
Alkuun
2 Luonnon virkistyskäytön laajuus ja arviointi (Tuija Sievänen toim.)
2.1 Virkistyskäytön käsitteet ja tutkimus (Tuija Sievänen)
2.2 Virkistyskäytön tutkimusmenetelmät (Tuija Sievänen ja Eija Pouta)
2.2.1 Erilaiset mittausmenetelmät
2.2.2 Virkistyskäytön inventoinneissa mitattavia tekijöitä
2.2.3 Luonnon virkistyskäytön inventointi
2.2.4 Virkistyskysynnän ja ulkoilukäyttäytymisen selittäminen
2.3 Virkistyskysyntä Suomessa (Eija Pouta ja Tuija Sievänen)
2.3.1 LVVI -kysyntätutkimus
2.3.2 Väestön ulkoiluharrastaminen
2.3.3 Ulkoilun useus
2.3.4 Ulkoilun harrastajat ja ulkoilun esteet
2.3.5 Tyypillinen ulkoilukerta
2.3.6 Ulkoiluun käytetyt alueet ja reitit
2.3.7 Ulkoiluun käytettävissä olevat varusteet
2.4 Virkistysmahdollisuuksien tarjonta (Leena Kopperoinen ja Petri Shemeikka)
2.4.1 Mitä ovat virkistysalueet, ulkoilureitit ja virkistyspalvelut
2.4.2 Virkistysmahdollisuuksien tarjoajat
2.4.3 Virkistysmahdollisuuksien tarjonnan tutkimus
2.4.4 Virkistystarjonnan tiedonkeruumenetelmät
2.4.5 GIS-tekniikan käyttö LVVI-tarjontatutkimuksessa
Ikkuna: GIS-paikkatieto (Perti Shemeikka
2.4.6 Pirkanmaan virkistysmahdollisuudet - tapaustutkimus
2.4.7 Virkistysalueden laatuluokitus
Ikkuna: Suomalaisen liikunnan tietopankki (Sinikka Hänninen)
2.5 Virkistysmahdollisuuksien kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen (Tuija Sievänen, Eija Pouta ja Leena Kopperoinen)
2.5.1 Kysynnän ja tarjonnan vertailu
2.5.2 Virkistysalueiden ROS-järjestelmä ja sen soveltaminen Suomessa
2.6 Virkistysalueiden kävijälaskennat ja kävijätutkimukset (Joel Erkkonen, Paula Horne ja Tuija Sievänen)
2.6.1 Kävijälaskentojen ja -tutkimusten tarve
2.6.2 Kävijälaskennan ja kävijätutkimusten menetelmät
2.6.3 Kävijälaskenta
2.6.4 Kävijätutkimus
2.7 Virkistysympäristön laatu (Eeva Karjalainen ja Tuija Sievänen)
2.7.1 Virkistysympäristön kantokyky
2.7.2 Maisemaominaisuudet
2.7.3 Kulkukelpoisuus
2.7.4 Saavutettavuus
2.7.5 Palvelu- ja varustetaso
2.7.6 Ohjeita virkistysympäristön suunnitteluun ja hoitoon
Alkuun
3 Luonnonsuojelu- ja erämaa-alueiden käyttö (Pentti Sepponen ja Jyrki Kangas toim.)
3.1 Metsäluonnon suojelu Suomessa (Timo Helle)
3.1.1 Metsän suojelun taustaa
3.1.2 Metsiensuojelualueet
3.1.3 Suojelu talousmetsissä
3.1.4 Suojelualueiden edustavuus
Ikkuna: Mitä ovat metsäluonnon suojelun taloudelliset hyödyt? (Paula Horne, Ville Ovaskainen ja Arto Naskali)
Ikkuna: Metsästys suojelualueilla (Timo Helle)
Ikkuna: Kansallispuistojen metsästyskäyttö: metsästys Savukoskella Urho Kekkosen kansallispuistossa 1997-1998 (Jarkko Saarinen, Anna-Liisa Sippola ja Mikko Anttonen)
3.2 Erämaat Suomessa (Ville Hallikainen)
3.2.1 Suomalainen erämaakäsite ja erämaiden käyttö
Ikkuna: Suomen erämaiden tunnuspiirteet (Ville Hallikainen)
3.2.2 Kolme erämaata - erämaa yhteiskunnallisena puhetapana
3.2.3 Suomalainen erämaatutkimus: lähtökohtia ja tutkimusteemoja
Ikkuna: Lakisääteinen erämaa: Yhdysvaltain ja Suomen erämaalain sisältämät erämaan määritelmät ja lain tavoitteet (Jarkko Saarinen)
3.3 Erämaiset alueet luontomatkailun kohteena
3.3.1 Luontomatkailu osana metsien käyttöä (Jarkko Saarinen)
3.3.2 Kestävä matkailu ja kantokyky (Jarkko Saarinen)
Ikkuna: Matkailun kehityskaari: matkakohteen elinkaari(Jarkko Saarinen)
3.3.3 Saariselän matkailu: erämaasta matkailukaupungiksi (Jarkko Saarinen)
Ikkuna: Saariselän matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset (Jarkko Saarinen)
3.3.4 Virkistyskäytön ristiriidat erämaisilla alueilla (Liisa Kalaja)
Alkuun
4 Metsien maisemalliset arvot (Eeva Karjalainen ja Tuija Sievänen toim.)
4.1 Maiseman havitseminen, arviointi ja kokeminen (Eeva Karjalainen)
4.1.1 Maiseman määritelmät
4.1.2 Maisema-arvostusten merkitys ja syntyminen
4.1.3 Ympäristön havaitsemien, arviointi ja kokeminen
4.2 Luonnonympäristöjen elvyttävät vaikutukset (Kalevi Korpela)
4.2.1 Luontoympäristö elvyttää kaupunkiympäristöä enemmän
4.2.2 Elvyttävä kokemus
4.2.3 Elvyttävyyden tutkimuksen päälinjat
4.2.4 Mielipaikat luonnonympäristössä
4.3 Maisema-arvostukset ja niiden tutkimus (Eeva Karjalainen)
4.3.1 Maisema-arvostusten tutkimusotteet
4.3.2 Millaisista maisemista pidetään?
Ikkuna: Metsänhoitovaihtoehtojen arvostus ulkoilualueilla (Eeva Karjalainen)
4.3.3 Metsänuudistamisen kokeminen
Ikkuna: Maisemanhoidon merkitys maatilamatkailun kehittämiseen (Liisa Tyrväinen, Ismo Nousiainen, Harri Silvennoinen ja Liisa Tahvanainen)
4.4 Metsämaiseman hoito ja suojelu (Minna Komulainen)
4.4.1 Maisemanhoidon merkitys
4.4.2 Metsämaiseman hoitosuosituksia
4.4.3 Maisemaa koskeva lainsäädäntö ja yhteiskunnan ohjauskeinot
4.4.4 Maisemanhoidon tulevaisuuden mahdollisuudet
Ikkuna: Maisemanhoidon eurooppalainen ulottuvuus (Minna Komulainen)
Alkuun
5 Metsien markkinattomien hyötyjen taloudellinen arvottaminen (Ville Ovaskainen toim.)
5.1 Ympäristöhyötyjen rahamääräisen mittaamisen tarve (Ville Ovaskainen)
Ikkuna: Ympäristöhyötyjen taloudellisen arvottamien historiikki (Arto Naskali)
5.2 Markkinattomien hyötyjen arvottamismenetelmät (Ville Ovaskainen, Liisa Tyrväinen, Arto Naskali ja Paula Horne)
5.2.1 Mitä arvottamismenetelmät mittaavat
5.2.2 Epäsuorat, paljastettujen preferenssien menetelmät
5.2.3 Suorat, ilmaistujen preferenssien menetelmät
5.3 Retkeilyalueiden ja kansallispuistojen virkistyskäytön arvo (Ville Ovaskainen, Paula Horne ja Jarmo Mikkola)
5.3.1 Onko maksuton palvelu myös arvoton?
5.3.2 Virkistyskäytön arvo matkakustannusmenetelmällä arvioituna
5.3.3 Virkistyskäytän arvo hypoteettisten markkinoiden menetelmän mukaan
5.3.4 Eri menetelmien tulosten vertailu
5.4 Taajamametsien taloudellinen arvo (Liisa Tyrväinen)
5.4.1 Tausta ja tavoitteet
5.4.2 Asuntojen hinnat ja viheralueiden arvo
5.4.3 Taajamametsien virkistyskäyttöarvo
5.4.4 Johtopäätökset
5.5 Metsän ominaisuuksien arvottaminen virkistysalueilla (Paula Horne ja Ville Ovaskainen)
5.5.1 Mitä virkistysalueiden metsiltä odotetaan?
5.5.2 Tutkimusasetelma, aineisto ja menetelmät
5.5.3 Mieltymykset yksittäisten tekijöiden perusteella
5.5.4 Metsän eri ominaisuuksien vaihtosuhteet
5.5.5 Loppupäätelmiä
5.6 Esimerkkejä ympäristöhyötyjen rahamittojen soveltamisesta (Ville Ovaskainen, Paula Horne ja Liisa Tyrväinen)
5.6.1 Valtion alueiden virkistyskäytön kustannus-hyötyanalyysi
5.6.2 Viheralueiden kustannus-hyötyanalyysi ja maankäyttö
Alkuun
6 Metsäsuunnittelu käyttömuotojen yhteensovittamisessa (Jyrki Kangas toim.)
6.1 Monitavoitteinen metsäsuunnittelu: mitä ja miksi (Jyrki Kangas)
6.1.1 Suunnittelu on päätöksenteon tukena
6.1.2 Metsäsuunnittelun keskeisiä lähtökohtia ja käsitteitä
6.1.3 Monitavoitteisen metsäsuunnittelun vaiheet
Ikkuna: Taajamametsät suunnittelun kohteena (Irja Löfström)
6.2 Monitavoitteinen vertailu metsäsuunnittelun lähestymistapana (Jyrki Kangas)
6.2.1 Vaihtoehtojen tuottamisesta kokonaisvaltaiseen arviointiin
6.2.2 Monitavoitteinen vertailu yksityismetsälön suunnittelussa
6.2.3 Muita sovelluksia ja kokemuksia
Ikkuna: Tilastotieteen työkaluja suunnitelmien monitavoitteiseen vertailuun (Pekka Leskinen ja Jyrki Kangas)
6.3 Matemaattiset mallit, ennusteet ja optimointi (Annika Kangas ja Jyrki Kangas)
6.3.1 Numeeriset menetelmät suunnittelun arkipäivää
6.3.2 Mallien virheet ja ennustamisen epävarmuus
6.3.3 Laskelmien epävarmuuden vaikutus metsäsuunnitteluun
Ikkuna: Asiantuntemus numeroiksi: esimerkkinä monimuotoisuusindeksi (Jyrki Kangas ja Annika Kangas)
6.4 Paikkatietomenetelmät metsäsuunnittelun tukena (Ari Nikula ja Ron Store)
6.4.1 Metsäsuunnittelun tietotarpeet ovat muuttuneet
6.4.2 Paikkatietojärjestelmät
6.4.3 Paikkatietomenetelmät ja metsäsuunnittelu
6.4.4 Eläinten elinympäristöjen paikkatietoanalyysit
6.4.5 Tulevaisuuden paikkatietonäkymiä
Ikkuna: Kartografinen mallinnus ja monikriteerinen arviointi elinympäristöjen sopivuuden arvioinnissa (Ron Store)
6.5 Metsäsuunnittelun sovelluksia
6.5.1 Alue-ekologisten tarkastelujen integrointi metsäsuunnitteluun (Annika Kangas ja Jyrki Kangas
Ikkuna: Maisemarakenteen ja metsokannan kehityksen yhteys (Pekka Helle)
6.5.2 Osallistavan ja vuorovaikutteisen suunnittelun soveltaminen eri omistajaryhmien metsissä (Leena Hytönen ja Jyrki Kangas)
Ikkuna: Tavoitemittari monitavoitteiseen metsäsuunnitteluun (Lasse Lovén)
6.5.3 Maisema-analyysi kylätason suunnittelussa (Minna Komulainen)
6.6 Metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämishaasteita (Jyrki Kangas)
6.6.1 Edelleen monitavoitteisuutta ja käyttömuotojen yhteensovittamista
6.6.2 Tehokas tietotekniikka jokapäiväiseen käyttöön
6.6.3 Suunnitteluun lisää monimuotoisuutta
6.6.4 Muita kehittämis- ja tutkimustarpeita
Alkuun
7 Metsätalouden kestävyys (Jyrki Kangas toim.)
7.1 Metsätalouden sosiaalisen kestävyyden käsite Suomessa ja maailmalla (Marjatta Hytönen)
7.1.1 Johdanto
7.1.2 Kansainvälisiä tulkintoja metsien hyödyntämisen kestävyydestä
7.1.3 Kotimaisia tulkintoja metsätalouden sosiaalisesta kestävyydestä
7.1.4 Pohjois-Amerikkalaisia näkemyksiä
7.1.5 Tulevaisuuden näkymiä
Ikkuna: Sosiaalisen kestävyyden arktisia opetuksia (Mikko Jokinen)
7.2 Metsien käytön sosioekonomisia ulottuvuuksia
7.2.1 Metsäsektorin työllisyys (Pertti Elovirta)
7.2.2 Metsään perustuva yrittäjyys maaseudun elinvoimaisuuden turvana (Ashley Shelby ja Leena Petäjistö)
Ikkuna: Virkistyskäyttö ja luontoon perustuva matkailu aluetaloudessa (Ville Ovaskainen)
7.2.3 Tasa-arvo metsäsektorilla (Pekka Ripatti)
Ikkuna: Naiset puunmyyjinä (Pekka Ripatti)
7.2.4 Perhemetsätalous sosiaalisen kestävyyden kivijalkana (Heimo Ripatti)
7.2.5 Metsällisten ympäristökonfliktien käsittely ja sosiaalinen kestävyys (Eeva Hellström)
Ikkuna: Osallistava ja yhteistoiminnallinen suunnittelu keinona kohti sosiaalista kestävyyttä (Leena A. Hytönen)
7.3 Metsien käytön ekologisesta kestävyydestä (Jukka Jokimäki ja Jyrki Kangas)
7.3.1 Luonnonarvoja ja tuotantokykyä
Ikkuna: Pirstoutumisen ja runsaan virkistyskäytön vaikutus taajamametsien kasvillisuuteen (Irja Löfström, Minna Malmivaara, Ilkka Vanha-Majamaa ja Liisa Häkli)
Ikkuna: Virkistyskäytössä kuluneiden metsäalueiden kunnostaminen (Irja Löfström)
7.3.2 Tarkastelumittakaava ja palautuvuus
Ikkuna: Metson tulevaisuus Suomessa (Annika Kangas ja Sami Kurki)
7.3.3 Alue-ekologinen näkökulma metsäeliöstön suojeluun
Ikkuna: ESC-strategia ("Everywhere, Somewhere and in Conservation areas") ekologisten tavoitteiden rationalisointiin talousmetsissä (Sakari Mykrä ja Sami Kurki)
7.3.4 Käytännön keinoja luonnonkirjon turvaamiseksi
Ikkuna: Luppopuuhakkuu - monitavoitteista puusadon korjuuta (Jyrki Kangas ja Veikko Pohtila)

Toimituskunta:

  • Kannuksen tutkimusasema: Jyrki Kangas (pj.), Ari Kokko
  • Rovaniemen tutkimusasema: Pentti Sepponen
  • Vantaan tutkimuskeskuksen Helsingin toimipiste: Tuija Sievänen, Ville Ovaskainen

Alkuun

  Päivitetty:   28.6.2001/AKok  Metla : Julkaisut : Tiedonantoja :800   Palaute Metlan etusivulle